Itsenäistyminen haastaa kaikkia nuoria, mutta huostaanotetulle askel on vielä suurempi ja pelottavampi. Näillä nuorilla on elämässään monenlaisia haasteita, ja turvallinen aikuisista koostuva läheisverkosto saattaa puuttua kokonaan. (Yliruka ym. 2020.) Sijaishuollosta itsenäistyvät nuoret ovat oikeutettuja jälkihuoltoon (Lastensuojelulaki 75§). Sillä pyritään vastaamaan nuorten monimuotoisiin kompleksisiin haasteisiin sekä tukemaan itsenäisen elämän aloittamista.
Jälkihuollon ikäraja on puhuttanut viime aikoina, sillä sitä lasketaan 25 ikävuodesta 23 ikävuoteen (HE/56/2023; Araneva 2023). Muutos huolestuttaa lastensuojelun ammattilaisia. Tiedetään, että jälkihuollossa olevilla nuorilla on merkittävästi ikätovereitaan enemmän tarpeita ja haasteita, eivätkä nämä tarpeet häviä laskemalla ikärajaa. (Hirschovits-Gerz 2024.)
Haasteita lastensuojelun ammattilaisille
Lastensuojelutaustaisen nuoren itsenäistyminen tuo haasteita paitsi nuorelle itselleen myös lastensuojelun ammattilaisille. Onnistuneelle itsenäistymisprosessille on varattava aikaa ja pyrittävä luomaan turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri (Eichhorn ym. 2023, 184). Nuori tarvitsee paljon kannustavaa ja valmentavaa dialogista kohtaamista sekä myös ymmärrystä mahdollisesti aiheen tuottamaan ahdistukseen (Lamberg 2018, 87). Arjen kiireisyys ja ajanhallinta ovat itsenäistymisen harjoittelussa iso haaste, joten harjoittelun tulee olla hyvin strukturoitua.
Kohtaava dialogisuus haastaa ammattilaisen asettumaan tasavertaisempaan tilaan nuoren kanssa ja poistumaan vastauksia ja ratkaisuja tietävän auktoriteetin roolista. Näin nuori tulee kohdatuksi inhimillisesti empaattisena ja omakohtaisesti kokevana ja tietoisesti läsnä olevana henkilönä ja samalla hänet osallistetaan omaa elämää koskeviin päätöksiin. (Lamberg 2018, 87.) Osallisuuden kokemuksista ja vaikuttamisen mahdollisuuksista itsenäistymisharjoittelussa voikin tulla erityisen merkittävä kokemus nuorelle. On hyvin tärkeää muistaa, että traumataustaiset, turvattomat kiintymyssuhteet omaavat nuoret eivät välttämättä tunnista olojaan ja tilanteiden turvattomuutta, eivätkä hädän hetkellä osaa hakea apua. (Karkkunen 2020, 238.)
Traumainformoidun kohtaamisen tärkeys
Traumainformoidun kohtaamisen tärkeys korostuu itsenäistyvän nuoren kanssa työskennellessä. Trauma ei ole vain menneisyydessä ollut tapahtuma vaan se on jälki, jonka tapahtuma on painanut nuoren mieleen, aivoihin ja kehoon. Trauma vaikuttaa radikaalisti siihen, kuinka ihminen toimii tässä hetkessä (Sarvela 2020, 14). Lastensuojelun asiakkaat ovat lähes poikkeuksetta kokeneet traumoja elämänsä aikana. Nuoren ahdistus saattaa kummuta vanhoista traumoista ja näyttäytyä itsenäistymisen aiheen välttelemisellä tai kieltäytymisellä asioiden hoitamisen suhteen. Haavoittavissa oloissa kasvaneilla nuorilla voi olla runsaasti kokemuksia siitä, ettei omiin asioihin voi vaikuttaa ja tunteesta on vaikea päästä eroon (Karkkunen 2020, 238).
Kirjoittajat
Tiina Kajoranta (sosionomi) työskentelee ohjaajana nuorisopsykiatrisessa asumiskoti Purossa ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulun lastensuojelutyön erikoistumiskoulutuksessa. Hänen sydäntään lähellä ovat lastensuojelutyössä eläinavusteisuus, nepsy-valmennus sekä itsenäistyvän nuoren tukeminen.
Jaana Mantela työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtorina ja toimii lastensuojelun erikoistumiskoulutuksen vastuuopettajana. Hänen mielenkiintonsa kohteena ovat lapsiperhepalvelut, lastensuojelu ja niiden kehittäminen.
Lähteet
Araneva, M. 2023. Arviossa hallitusohjelma: Jälkihuoltoikäraja. SOS-lapsikylä: SOSblogi ammattilaisille. Viitattu 15.5.2024. Saatavissa https://www.sos-lapsikyla.fi/blog/2023/07/06/arviossa-hallitusohjelma-jalkihuoltoikaraja/#_ftn
Eichhorn, K., Lempinen, L., Koskijoki, M. & Kärki, U. 2023. Teoksessa: Hirschovits-Gerz T., Heino T., Laine T., Weckroth, N. (toim.), Kohti laadukasta aikuistumisen tukea. THL. Yhdessä aikuisuuteen – Elämässä eteenpäin -hankkeen loppuraportti. Viitattu 24.5.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146536/RAP2023_005%20web%20tk.pdf?sequence=4&isAllowed
geralt. 2018. Altmann, G. Aloittaa, ammatti, ura, esityslista. Pixabay. Viitattu 12.8.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/aloittaa-ammatti-ura-esityslista-3683792/
HE 56/2023. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lastensuojelulain sekä varhaiskasvatuslain 6 ja 60 §:n muuttamisesta. Viitattu 24.5.2024. Saatavissa https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_56+2023.aspx
Hirschovits-Gerz, T. 2024. Lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa lasketaan – kuinka turvata aikuistumisen tuki? THL Blogi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 24.5.2024. Saatavissa https://blogi.thl.fi/lastensuojelun-jalkihuollon-ikarajaa-lasketaan-kuinka-turvata-aikuistumisen-tuki/
Karkkunen, A. 2020. Kehon ja mielen vakauttamisen merkitys suhteessa. Teoksessa: Sarvela, K. & Auvinen, E. (toim.) Yhteinen kieli: Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen. Helsinki: Basam Books Oy.
Lamberg, M. 2018. Kohtaava dialogisuus ja osallistava lastensuojelutyö. Teoksessa: Sudenlehti, J. & Uusitalo, I. (toim.) Tulevaisuuden lastensuojelu. Suomen Psykologinen Instituuttiyhdistys ry. Viljandi: Print Best OU.
Lastensuojelulaki 13.4.2007/417. Finlex. Viitattu 24.5.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417
Sarvela, K. 2020. Traumainformoitu järjestelmä. Teoksessa: Sarvela, K. & Auvinen, E. (toim.) Yhteinen kieli: Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen. Helsinki: Basam Book.
Yliruka, L., Kantoluoto, A., Heino, T., Laine, T. & Hipp, T. (toim.). 2020. Itsenäistymistä ja hyvinvointia tukeva jälkihuolto ja nuorten aikuisten sosiaalityön mallinnus. Osana lastensuojelun VIP-nuoren palvelupolkua. Työpaperi 32/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 24.5.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/handle/10024/140573
