Valtioneuvoston 2019 tekemässä selvityksessä Toimintamalleja sosiaali- ja terveysalantutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan edistämiseen (Piirainen ym. 2019) painotetaan TKI-toiminnan merkitystä uusien, vaikuttavampien teknologioiden ja ratkaisujen kehittämisessä. Selvityksessä mukana olevat toimintamallit toteuttavat käytänteitä eri tavoin. Yhteistä niille on pitkäjänteistä toimintaa tavoitteleva, toimialoja yhdistävä yhteiskehittäminen ja -prosessit sekä erilaiset alustat. Tavoitelähtöisesti kehitetään uusia ratkaisuja, osaamista ja liiketoimintaa sekä pienempiä kustannuksia (Piirainen ym. 2019).
Suomessa on käynnistetty paljon sote-alan kehittämisympäristöjä ja test bed -toimintaa. Test bed -nimitystä käytetään yleisesti kehitysalustoista tai fyysisistä ympäristöistä, joissa toteutetaan kokeellista tutkimusta sekä uusien tai jo olemassa olevien tuotteiden kehittämistä. Test bed -toiminnan taustalla on Living Lab -toimintamalli, joka perustuu ekosysteemiajatteluun. Ekosysteemeissä suunnittelu-, kehittämis- ja testaustyötä tehdään yhteistyössä monialaisen asiantuntijajoukon sekä loppukäyttäjän kesken (Lahtonen 2019).
Kehitysympäristöissä tuotteita ja palveluja tutkitaan, kehitetään ja testataan aidossa tai sitä simuloivassa ympäristössä (Lahtonen 2019). Terveysalan test bed -verkostoa koordinoi Business Finland. Jokaisella toimijalla on kansallisen ja kansainvälisen verkostotoiminnan lisäksi vahva rooli alueen elinkeinoelämän edistäjänä. Aluekehitystyön perustana on tiivis vuorovaikutus ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa ja tavoitteena on parantaa alueen asukkaiden, yritysten ja organisaatioiden toimintamahdollisuuksia (Saranne, Pohjanen, Kuure & Yliräisänen-Seppänen 2011).
Päijät-Hämeessä hyviä kokemuksia kehittämisympäristöstä yrityksen näkökulmasta
Pienten ja startup -yritysten haasteena on sovellusten tai tuotteiden testaaminen sote-markkinoilla. Yritysten on vaikeaa löytää monialaista kehittämisalustaa yhteiskehittämiseen tai löytää isosta sote-alan organisaatiosta yhteys, jonka kautta tuotetta päästään testaamaan aitoon toimintaympäristöön. Uusien innovaatioiden tuottamiseksi on tärkeää tarjota yritykselle matalan kynnyksen kehittämisympäristö, jossa voidaan monialaisessa yhteistyössä tehdä suunnitelma tarvittavasta testauksesta ja toteuttaa se käytännössä.
HyTeLab-hankkeessa yhteiskehittämistä tehdään sote-markkinoiden eri toimijoiden (yksityinen, julkinen ja kolmas sektori) sekä loppukäyttäjien kanssa. Kehittämisympäristössä toteutetaan hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien tuotteiden, palveluiden sekä erilaisten prosessien kehittämistä. HyTeLab-kehittämisympäristössä hyödynnetään LAB-ammattikorkeakoulun muotoilun osaamista, palvelumuotoilun ja yhteissuunnittelun menetelmiä sekä sote-alan, tekniikan ja muotoilun AMK-opiskelijoita ja asiantuntijoita.
Vuodesta 2019 lähtien HyTeLabissa on toteutettu yli kymmenen tuotekehitystestausta sekä kartoituksia hyvinvointiteknologioiden käyttäjälähtöisyydestä, käytettävyydestä ja vaikuttavuudesta. Yksi käynnissä olevista testauksista on jatkoa startup-yrityksen älyteknologiatuotteen kehittämiseen.
Ensimmäisen kehittämisvaiheen lopussa yrityksen edustajilta kysyttiin kokemuksia yhteistyöstä ja kehittämisympäristön toiminnasta. Heidän mielestään yhteistyö ja kehittämisprosessi oli toiminut erittäin hyvin. Kehittämisyhteistyön käynnistyminen perustui alueella aiemmin luotuun hyvinvointialan toimijoiden verkostoon ja verkoston kautta yhteydenotto ja yhteistyön käynnistäminen arvoitiin nopeaksi ja joustavaksi. Kehittämisprosessiin valittu monialainen tiimi (muotoilu ja sote) oli yrityksen mielestä rikkaus, joka mahdollisti laadukkaan lopputuotoksen. Yrityksen positiivista suhtautumista kehittämisyhteistyöhön lisäsivät myös asiatuntijoiden osallistuminen kehittämiseen sekä opiskelijoiden vahva motivaatio kehittämistyöhön.
Kirjoittaja
Pirjo Tuusjärvi toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointialalla TKI-asiantuntijana sekä Päijät-Hämeen hyvinvointiteknologian innovaatio-, testi- ja kehittämisympäristö (HyTeLab) -hankkeen projektipäällikkönä.
Lähteet
Lahtonen, M. 2019. Terveysalan test bedejä Suomessa. Business Finland esitys 11.2.2019. Saatavissa https://finac.fi/wp-content/uploads/2019/02/Maarit-Lahtonen-BFTest_bed_esitys_Helsinki_11022019.pdf
Piirainen, K., Järvelin, A-M., Koskela, H., Lamminkoski, H., Halme, K., Laasonen, V.,Talvitie, J., Manu, S., Ranta, T., Haavisto, I., Rissanen, A. & Leskelä, R-L. 2019. Toimintamalleja sosiaali- ja terveysalan tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan edistämiseen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:55. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-784-0
Rönkä, K. & Orava, J. 2007. Kehitysalustoilla neloskierteeseen. Saatavissa http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/Tila/fi/Dokumenttiarkisto/Viestinta_ja_aktivointi/Julkaisut/Kehitysalustoilla_raportti.pdf
Saranne, M., Pohjanen, M., Kuure, E. & Yliräisänen-Seppänen, P., 2011.
Living Lab ‐toimintamalli aluekehityksessä. Journal of Finnish Universities of Applied Sciences 3/2011. Saatavissa: https://uasjournal.fi/tutkimus-innovaatiot/living-lab-%E2%80%90toimintamalli-aluekehityksessa-pilotteina-rajalla-living-lab-torniossa-ja-ounasvaara-living-lab-rovaniemella/
