Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten aktiivista, moniammatillista ja kokonaisvaltaista oireenmukaista hoitoa. Sairaus ei ole enää parannettavissa ja aiheuttaa potilaalle ja hänen läheisilleen kärsimystä sekä heikentää elämänlaatua. (Käypä hoito 2019.)
Sana palliatiivinen tulee latinan kielen sanasta palliumeli viitta. Viitta antaa suojaa, lämpöä ja turvaa kantajalleen. Viitta voidaan nähdä myös kuvainnollisesti antamassa suojaa ja kokoamassa alleen potilaan läheisineen sekä moniammatillisen tiedon ja taidon. (Suomen palliatiivisen hoidon yhdistys ry 2023.)
Toiveita tulevaan
WHO:n määritelmän mukaan palliatiivinen hoito kuuluu kaikille kuolemaan johtavaan tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastaville. Tulevaisuudessa palliatiivisen hoidon osaamista tarvitaan hyvän palliatiivisen eli oireenmukaisen hoidon järjestämiseksi tasapuolisesti kaikille suomalaisille. Tässä on lisähaastetta tulevaisuuden hoitotyöhön.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen (Forsius ym. 2021) mukaan elämän loppuvaiheen hoidon osaaminen kaipaa vahvistusta iäkkäiden hoidon yksiköissä. Sairaanhoitajan työssä voi huomata, miten vaikeaa on havainnoida kuolevan potilaan moninaisia oireita ja kyetä lievittämään niitä niin lääkkeettömin kuin lääkehoidonkin keinoin. Oireenmukaiseen hoitoon siirryttäessä potilaan hoitamisesta ei luovuta, vaan hoitaminen suunnataan parhaaseen mahdolliseen oireita helpottavaan hoitoon. Hoidon tavoitteena on potilaan oireiden lievittäminen, elämänlaadun vaaliminen ja mahdollisimman hyvä loppuelämä kuolemaan saakka. (Terveyskylä 2019a; Terveyskylä 2019b.)
Kipu on palliatiivisessa ja saattohoidossa olevien potilaiden yksi eniten pelätyistä oireista. Yhdistyy ajatus, että mitä enemmän on kipua, sen lähempänä on kuolema. Saattohoidossa olevat potilaat ovat lähempänä kuolemaa ja yleistilaltaan heikompia ja hauraampia. Elimistön heikkeneminen, kakeksia, aineenvaihdunnalliset muutokset ja neuropatia saattavat aiheuttaa lisäoireita. Lääkehoidon oireita lievittävän vaikutuksen tulee olla suurempi kuin mahdollisten haittavaikutusten. Tavoitteena on potilaan mahdollisimman hyvä oireiden lievitys ja kärsimyksen vähentäminen. (Saarto ym. 2018.)
Viimeiseen auringonlaskuun
Lääkäri määrää palliatiivisessa hoidossa tai saattohoidossa olevalle potilaalle tarvittavat oirehoitolääkkeet. Hoitajina meidän tulee tunnistaa potilaan kokonaisvaltaisia oireita, antaa oikea-aikaisesti lääkettä, arvioida vastetta ja kirjata tekemämme havainnot. Oireiden lisääntyessä tai voimistuessa tulee lääkeannostusta lisätä helpottamaan kuolevan potilaan oloa ja lieventämään hänen ja läheistenkin kärsimystä. Niin kauan kuin potilas jaksaa, hän voi ottaa lääkkeet suun kautta. Nielemiskyvyn heikentyessä, pahoinvoinnin tai väsymyksen lisääntyessä siirrytään lääkärin ohjeen mukaan annostelemaan niin kipu kuin muut oirehoitolääkkeet ihonalaisesti eli subkutaanisesti. (Saarto ym. 2018.)
Erikoistumiskoulutuksessa syntyi kehittämistyönä opas subkutaanisen kanyylin asettamisesta (Lepoaho 2023.) Opas tulee käyttöön tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Kehittämistehtävän aiheeseen motivoi mahdollisuus tarjota näin koulutusta tehostetun palveluasumisen hoitohenkilökunnalle, tavoitteena arvokas ja oireeton loppuelämä kuolevalle eli hyvää oirehoitoa niin lääkkeettömin kuin lääkehoidon keinoin.
Kuolevan potilaan hyvän oirehoidon toteuttamiseen tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja henkilökunnan lisäkouluttautumista sekä rohkeuttakin kohdata vaikeilta tuntuvia asioita.
Kirjoittajat
Satu Lepoaho, sairaanhoitaja, työskentelee tiimivastaavana Mäntänvuoren Terveys Oy:n palvelukeskus Punatulkussa. Hän on opiskellut LAB-ammattikorkeakoulussa palliatiivisen hoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutuksessa.
Sari Lehtinen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Forsius, P., Hammar, T., Finne-Soveri, H & Alastalo, H 2021. Elämän loppuvaiheen hoidon osaaminen kaipaa vahvistusta iäkkäiden palveluissa. Tutkimuksesta tiiviisti 75/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Viitattu 27.4.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143514/TUTI2021_075%20k.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Käypä hoito. 2019. Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Duodecim. Viitattu 27.4.2023. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50063
Lepoaho, S. 2023. Subkutaanisen kanyylin asettaminen. Opas. LAB-ammattikorkeakoulu, erikoistumiskoulutuksen kehittämistehtävä. Saatavissa rajoitetusti.
Saarto, T., Hänninen, J., Antikainen, R & Vainio, A. 2018. Palliatiivisen hoidon hyvät käytännöt. Kustannus Oy Duodecim.
Suomen palliatiivisen hoidon yhdistys ry. 2023. Viitattu 27.4.2023. Saatavissa https://www.sphy.fi/palliatiivinen-hoito/
Terveyskylä. 2019a. Opi arvioimaan kipua. Viitattu 27.4.2023. Saatavissa https://www.terveyskyla.fi/kivunhallintatalo/itsehoito/opi-arvioimaan-kipua
Terveyskylä. 2019b. Palliatiivisen potilaan kipu. Viitattu 27.4.2023. Saatavissa https://www.terveyskyla.fi/palliatiivinentalo/oireiden-hoito/oireet/kipu
