Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – vai onko?

Yrityksille on tarjolla paljon erilaisia menetelmälliseen osaamiseen pohjautuvia keinoja kehittää omaa liiketoimintaansa. Ammattikorkeakoulussa työskentelevällä asiantuntijalla uusimmatkin menetelmät ovat usein hyppysissä, mutta yrittäjille voi kuitenkin olla haasteellista ymmärtää ammattilaisten käyttämiä käsitteitä ja termejä sekä hahmottaa menetelmien eroavaisuudet tai niiden tuomat hyödyt oman liiketoiminnan kehittämisessä. LAB-ammattikorkeakoulu tarjoaa esimerkiksi erilaisten TKI-kehittämishankkeiden kautta yrityksille mahdollisuuksia perehtyä liiketoiminnan kehittämisen menetelmiin ja kasvattaa näin yrityksien ammatillista osaamista esimerkiksi erilaisten työpajojen ja koulutusten avulla.

Tunnetusti hyvä kokeileva kehittäminen

Yksi tehokkaimmista keinoista liiketoiminnan kehittämiseen ja ongelmien ratkaisemiseen on kokeilemalla kehittäminen. Tämä menetelmä on niin tehokas, että myös työ- ja elinkenoministeriö haluaa kannustaa suomalaisia yrityksiä sen hyödyntämisessä. (Valtioneuvosto 2015.)

LAB Paja -hankkeessa (LAB 2023) järjestettiin toukokuussa Sami Pajun vetämä työpaja, johon osallistui päijäthämäläisiä yrittäjiä. Työpaja alkoi lyhyellä teoriaosuudella kokeilevasta kehittämisestä, ja Paju haastoikin heti aluksi osallistujat kysymyksellä: onko hyvin suunniteltu puoliksi tehty? Yhteisen pohdinnan jälkeen Pajun vastaus kysymykseen oli, että silloin ei ole vielä tehty mitään konkreettista käytännössä.

[Alt-teksti: suuri luokkahuone, jossa on näyttötaulu, pöytiä ja tuoleja, ihmisiä istumassa ja kuuntelemassa esitystä.]
Kuva 1. Sami Paju johtamassa keskustelua LAB Paja II -hankkeen työpajassa. (Kuva: Elsa Melkko)

Suomalaisten helmasynti onkin liiallinen suunnittelu nopeiden, epävarmojen kokeiluiden sijasta. Kokeilevassa kehittämisessä lähdetään liikkeelle nopeasti, ja kehitettävä palvelu tai tuote saa lopullisen muotonsa vasta prosessin aikana. Kokeilevan kehittämisen ytimessä on prototyyppi, jota testataan käytännössä asiakasrajapinnassa ja kehitetään saadun asiakaspalautteen perusteella. Kokeilemalla kehittäminen on olettamusten testaamista ja kokeileminen on tapa hallita epävarmuuksia. (Hassi ym. 2015)

Sami Paju totesi LAB Paja -hankkeen työpajassa, että aidosti uutta ei voi syntyä ilman kokeilua, niinpä työpajan osallistujat jakautuivat pienempiin ryhmiin ja alkoivat tehdä käytännön kokeiluita annetuista aiheesta. Työpaja koostui siis käytännön kokeilemisen testaamisella harjoituksen avulla ja kokeiluosaamista tukevista lyhyistä teoriaosuuksista. Työpajan tavoite oli saada yrittäjät keskustelemaan keskenään ja jakamaan kokemuksia mahdollisista kokeiluista sekä aktivoimaan yrittäjiä kokeilevan kehittämisen menetelmien hyödyntämisessä tulevaisuudessa. LAB Paja -hankkeessa seurataan yritysten kokeiluiden etenemistä ja tuetaan kokeiluita LABin eri alojen asiantuntijoiden avulla.

Lisää käytännön esimerkkejä eri yritysten tekemistä kokeiluista löytyy Kehitä Kokeillen -kirjasta sekä valmiita työkaluja kokeilun toteuttamisen avuksi Kehitä Kokeillen -verkkosivuilta. Linkki Kehitä kokeillen -sivujen työkaluihin. (Linkki 1)

Kirjoittaja

Elsa Melkko toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä.

Lähteet

Hassi, L., Paju, S. & Maila, R. 2015. Kehitä Kokeillen – Organisaation käsikirja. Helsinki: Talentum Pro

LAB. 2023. LAB Paja II. Hanke. Viitattu 26.6.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/lab-paja-ii

Valtioneuvosto. 2015. Kokeileva kehittäminen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. TEM raportteja 67/2015. Viitattu 26.6.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74944/TEMrap_67_2015_web.pdf?sequence=1

Linkit

Linkki 1. Paju, S. 2023. Kokeilemalla kehittämisen työkaluja. Kehitä kokeillen. Viitattu 26.6.2023. Saatavissa https://kehitakokeillen.fi/tyokalut/