Liikkumattomuus ja vähäinen fyysinen aktiivisuus ovat yleisiä paljon istuvien korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa ja tuovat haasteen hyvinvoinnille (Kunttu, Pesonen & Saari 2017). Opiskelijat kokevat myös stressiä ja huolta opinnoissa pärjäämisessä ja menestyspaineista, opintojen kuormittavuudesta sekä omien resurssien riittävyydestä (Kunnari 2017).
Tikissä työelämään -hanke pureutuu opiskelijoiden hyvinvointiin tavoitteenaan yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulun ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kanssa kehittää ja vahvistaa ammattikorkeakoulujen aktiivista toimintakulttuuria ja elämäntapaa. Hankkeen toiminta pohjautuu valtakunnalliseen Liikkuva opiskelu -ohjelmaan. Toimenpiteillä pyritään luomaan ja kehittämään opiskelu- ja oppimisympäristöjä, jotka tukevat arjen aktiivisuutta sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Työpajoista polun alkuun
Yhtenä toimintamuotona hankkeessa kehitetään opiskelijoilta opiskelijoille tapahtuvaa hyvinvointimentorointitoimintaa. Opiskelijoiden hyvinvointia tukevia toimintamalleja on Suomessa kehitetty korkeakoulumaailmassa mm. Jyväskylän yliopiston toimesta ja aiheesta ollaan kiinnostuneita myös muissa korkeakoulukaupungeissa. Tutkimuksissa mentoroinnilla on todettu olevan merkitystä mm. opiskelijan positiiviseen itsetuntemuksen ja ammatillisen kasvun kehittymiseen, valmiuteen ja tyytyväisyyteen opintoja ja opiskelua kohtaan sekä opiskelumenestykseen (Skaniakos & Piirainen 2019; Andre, Deerim & Leykum 2017; Kusmartini & Simanjuntak 2014). Mentoreina toimivilla opiskelijoilla on todettu kehitystä johtamistaidoissa, ajanhallinnassa, ongelmanratkaisussa sekä itseluottamuksessa (Connolly 2017). Vertaismentorointi ammattikorkeakoulumaailmassa on potentiaalinen toimintamalli opiskelijoiden hyvinvoinnin ja jaksamisen edistämiseen opintojen aikana.
Hyvinvointimentorointimallia alettiin hahmotella loppukeväästä 2020 verkkotyöpajoissa, joihin oli kutsuttu opiskelijoita eri ainejärjestöistä eri kampuksilta. Lisäksi mukana oli väkeä opiskelijoiden tukipalveluista sekä opetuspuolelta. Työpajat toteutettiin verkossa hyödyntäen erilaisia yksilö- ja ryhmätyöskentelyn muotoja.
Ensimmäisessä työpajassa määriteltiin hyvinvointia ja sen merkitystä henkilökohtaisella ja yhteisötasolla, pohdittiin hyvinvointia edistäviä ja rajoittavia tekijöitä sekä tarvittavia tukitoimia. Toinen työpaja keskittyi hyvinvointimentoroinnin konkretisointiin: millaista toiminta voisi käytännössä olla sisällöltään ja toteutukseltaan, kuinka siihen kouluttaudutaan ja millaisten sidosryhmien avulla toimintaa voitaisiin ylläpitää.
Opiskelijat mukana toiminnan rakentamisessa
Työpajoista saatua arvokasta tietoa ja kehystä jalostetaan syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana hyvinvointimentoroinnin kehittämisessä. Yhteistyötä tehdään hanketiimin ja Haaga-Helian liikunnanohjaajaopiskelijoiden välillä aiheesta hankkeelle tehtävän opinnäytetyön sekä projektityönä toteutettavan pilotin myötä.
Hankkeessa on suunnitteilla myös koulutuskokonaisuus, josta hyvinvointimentoroinnista kiinnostuneet opiskelijat saavat tietoa hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä, mentorin roolista sekä vuorovaikutustaidoista. Koulutuksesta saatavien oppien ja työkalujen pohjalta voidaan lähteä rakentamaan ja toteuttamaan hyvinvointitoimintaa, josta hyötyvät niin mentoroitavat kuin mentorit. Näillä eväillä jatkuu matka kohti parempaa jaksamista, motivoivaa opiskelua ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Kirjoittanut
Sanna Kangas työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana Tikissä työelämään- ja Päijät-Hämeen liikunnan, elämysten ja hyvinvoinnin tiekartta -hankkeissa sekä sivutoimisena fysioterapian tuntiopettajana
Lähteet
Andre, C., Deerin, J., & Leykum, L. 2017. Students helping students: vertical peer mentoring to enhance the medical school experience. BMC research notes, 10 (1), 176. [Viitattu 1.9.2020]. Saatavissa: https://doi.org/10.1186/s13104-017-2498-8
Connolly, S. 2017. The impact of peer mentoring on the mentors. Journal of Applied Research in Higher Education, 9 (2), 255-266. [Viitattu 10.9.2020]. Saatavissa: https://doi.org/10.1108/JARHE-10-2015-0078
Kunnari, M. 2017. Aikuisväestön hyvinvointiin liittyvät huolet ja hyvinvoinnin heikentäjät. Oulun yliopiston tutkijakoulu; Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, D 1415. [Viitattu 1.9.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/urn:isbn:9789526215723
Kunttu, K., Pesonen, T., & Saari, J. 2017. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 48. [Viitattu 1.9.2020]. Saatavissa: https://www.yths.fi/app/uploads/2020/01/KOTT_2016-1.pdf
Kusmartini, S. E., & Simanjuntak, T. 2014. Peer-Mentoring Program and Academic Atmosphere. International Journal of Applied Linguistics and English Literature, 3 (2), 83-88. [Viitattu 1.9.2020]. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.7575/aiac.ijalel.v.3n.2p.83
Skaniakos, T., & Piirainen, A. 2019. The meaning of peer group mentoring in the university
context. International Journal of Evidence Based Coaching and Mentoring, 17 (1), 19-33. [Viitattu 1.9.2020]. Saatavissa:https://doi.org/10.24384/EKNZ-S730
Linkit
LAB University of Applied Sciences. 2020. Tikissä työelämään. [Viitattu 20.10.2020]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/tikissa-tyoelamaan
Likes. 2020. Liikkuva opiskelu. [Viitattu 20.10.2020]. Saatavissa: https://liikkuvaopiskelu.fi/fi
Kuvat
Kuva 1. Teemu Leinonen. 2019. LAB LPR-CAMPUS. [Viitattu 1.9.2020] Saatavissa: https://lut.pictures.fi/kuvat/LAB+Press+Images/CAMPUSES/
