Ideoita rajaseudun luontokohteiden kulttuuriperinnön näkyväksi tekemiseen matkailussa

Etelä-Karjalan luonto ja siihen liittyvä kulttuuriperintö luovat upeita elämyksiä alueelle saapuville matkailijoille. Maakunnan tunnetuin luontonähtävyys Saimaa kätkee syliinsä tuhansia tarinoita ja kansainvälisesti arvokkaita geologisia kohteita, jotka vuonna 2021 UNESCO Global Geopark -statuksen saanut Saimaa Geopark kokoaa yhteen (Juntunen 2021; Saimaa Geopark 2024).

LAB-ammattikorkeakoulun, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön ja Suomen Erämuseosäätiön yhteisen Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hankkeen tavoitteena on tarjota alueen matkailuyrittäjille sisältöjä ja työkaluja rajaseudun matkailupalvelujen kehittämiseen. Hanke pyrkii lisäämään myös alueen matkailutoimijoiden sekä asukkaiden ymmärrystä oman alueensa arvosta (LAB 2024).

Hankkeen aluksi on kartoitettu matkailutoimijoiden näkemyksiä luontoon ja kulttuuriperintöön liittyvän matkailun kehittämiseen. Ideoita on tarkoitus hyödyntää hankkeen tulevissa toimenpiteissä.

Pieniä ja suuria kehittämiskohteita

Kehittämistoiveita alueen yrityksiltä kerättiin webropol-kyselyllä, johon saatiin yhteensä 18 vastausta. Aineistossa näkyi oman alueen kulttuuriperinnön arvostus ja kiinnostus tuoda sitä entistä näkyvämmin mukaan yritystoimintaan.

[Alt-teksti: vanhannäköinen, patinoitunut hirsirakennuksen seinä, jota vasten nojaa useita historiallisia tarvekaluja, kuten reenjalaksia ynnä muuta.] — Kuva 1. Savitaipaleen kotiseutumuseo on eräs Etelä-Karjalan kulttuuriperintöä näkyväksi tekevistä käyntikohteista. (Kuva: Kati Kiiski)

Jo hyvin tunnettuna ja hyödynnettynä teemana esille nousi Saimaan tarina, minkä lisäksi vastaajia kiinnostivat mm. kansanperinteet, suomalainen luontosuhde sekä kulttuuriympäristöihin liittyvä elävä perintö. Kehittämiskohteena eniten kiinnostusta herätti Hiitolanjoki, jonka muutos muinaisesta kulkuväylästä ja lohijoesta uittoväyläksi, valjastaminen voimantuotantoon sekä uusi vapauttaminen kertoo tarinaa alueensa kulttuuriperinnöstä 1700-luvulta tähän päivään (Hiitolanjoki 2024).

Taiteesta ja ruokaperinteistä mahdollisuuksia

Mahdollisuuksina kulttuuriperintöön liittyvän matkailun kehittämisessä nähtiin mm. ruokaperinteiden sekä taiteiden integroiminen teemaan ja alueen kohteiden linkittäminen toisiinsa matkailureittien sekä yhteismarkkinoinnin kautta. Näiden lisäksi vastaajat nostivat esille intressejä yksittäisten pienkohteiden kulttuuriperintötiedon kokoamiseen ja saavutettavuuden kehittämiseen. Teeman kanssa yhteensopivana matkailun muotona esille nousi pyörämatkailu, jonka tiimoilta Etelä-Karjalasta löytyy paljon valmiiksi tuotteistettuja reittejä, joiden sisällöissä voisi olla mahdollista tuoda entistä näkyvämmin esille myös alueen kulttuuriperintöä (GoSaimaa 2024).

Kirjoittaja

Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hankkeessa, jonka osatoteuttajina ovat Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö ja Suomen Erämuseosäätiö.

Lähteet

GoSaimaa. 2024. Pyöräily. Viitattu 30.1.2024. Saatavissa https://gosaimaa.com/mita-tehda/aktiviteetit/pyoraily/

Hiitolanjoki. 2024. Hiitolanjoki. Viitattu 30.1.2024. Saatavissa https://hiitolanjoki.fi/historia/

Juntunen, K. 2021. Saimaa Geoparkin pääkonttorilla Imatralla tuuletetaan nyt. Neljän vuoden työ tuotti tulosta, Saimaa Geopark sai UNESCO-leiman. Uutisvuoksi. Viitattu 30.1.2024. Saatavissa rajoitetusti https://www.uutisvuoksi.fi/paikalliset/4117325

LAB. 2024. Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 30.1.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/luontokohteiden-kulttuuriperinnosta-vetovoimaa-rajaseudun-matkailuun

Saimaa Geopark. 2024. Saimaa Geopark ‒ Löydä Saimaan kätketyt aarteet. Viitattu 30.1.2024. Saatavissa https://saimaageopark.fi/