Imetyksen aikainen psyykenlääkitys huolettaa äitejä

Äitiys ja imetys ovat sensitiivisiä teemoja. Psyykkinen sairaus tuo oman haasteensa äitiyteen. Jos sairautta hoidetaan lääkkeillä ja äiti haluaa imettää, hän joutuu pohtimaan sen mahdollisia vaikutuksia lapsen kasvuun ja kehitykseen. Äidinmaidon korvike saattaa silloin näyttäytyä houkuttelevampana vaihtoehtona.

Imetyksellä on kiistattomia hyötyjä vauvalle. Täysimetyksen on todettu vähentävän riskiä sairastua moniin somaattisiin sairauksiin, mutta myös autismiin ja ADHD-häiriöön (Hakala 2019). Imetys on tärkeää myös äidin terveydelle, sillä sen on todettu vähentävän synnytyksen jälkeistä masennusta ja riskiä lapsen laiminlyömiseen (Ojantausta & Tenhovuori 2019). Yli puolella äideistä ilmenee synnytyksen jälkeen mielialan vaihtelua, ohimenevää masentuneisuutta, itkuisuutta, mahdollisesti ruokahaluttomuutta ja unettomuutta (Imetys. Terveyskirjasto.fi).

Lääkityksen vaikutus imetykseen

Imetys usein onnistuu, vaikka äidillä olisi käytössään lääkkeitä. Hoitavalla lääkärillä tulisi olla halu paneutua lääkityksen suunnitteluun, jos äidillä on toive imettää. Imettävä äiti joutuu kamppailemaan sen ajatuksen kanssa, että lääkeaineita imeytyy aina äidinmaitoon (Huttunen 2018).

LAB-ammattikorkeakoulussa valmistuneessa opinnäytetyössä (Hartikainen, A. Nikunen, J. Tiainen, V. 2021) selvitettiin kyselyllä psyykkisesti sairaiden äitien kokemuksia. Kyselyyn vastanneista äideistä osa halusi jättää imetyksen kokonaan väliin, jotta voisi käyttää tarvitsemaansa lääkitystä. Osa äideistä oli joutunut lopettamaan imetyksen, koska sopivaa lääkitystä ei ollut löytynyt. Muutamat vastanneista olivat pärjänneet jo raskaudesta asti ilman lääkitystä.

Jotkut vastanneista olivat päättäneet jo raskausvaiheessa, etteivät imetä, jotta voivat palata synnytyksen jälkeen aiemmin hyväksi todetun lääkityksen pariin. Eräs imettävä äiti koki saaneensa ristiriitaista tietoa lääkityksen ja imetyksen yhteensopivuudesta. Lääkäri oli kehottanut jatkamaan imetystä lääkehoidosta huolimatta, mutta lääkkeen mahdollinen vaikutus vauvaan huoletti vastaajaa. 

Onnistunut imetys vai onnistunut imetysohjaus                                                     

Synnytys käynnistää maidonerityksen, mutta maidontuotanto on herkkä ja kokonaisvaltainen mekanismi. Ympäristö ja psyykkiset tekijät, esimerkiksi äidin kokema kipu, väsymys ja stressi voivat vaikuttaa maidoneritykseen (Hämäläinen 2016). Terveydenhuollon ammattilaisen antama riittävä imetysohjaus edistää imetyksen onnistumista ja jatkumista.

Ohjauksen tulisi olla kiireetöntä ja toteutua kasvokkain, hyvässä vuorovaikutussuhteessa synnyttäneen äidin tarpeiden mukaisesti. Imetyksen jatkumisen kannalta kriittistä on synnytyssairaalasta kotiutumisen jälkeinen aika, jolloin ohjausta ja tukea tulisi olla riittävästi saatavilla. (Hämäläinen 2016.)

Psyykkisesti sairaan äidin kohdatuksi tulemisen kokemuksia käsittelevässä opinnäytetyössä (Hartikainen ym. 2021) tuli esille, että moni psyykkisesti sairas äiti koki jääneensä ilman imetysohjausta, jopa pyytäessään sitä. Kyselyyn vastanneista 34 äidistä 11 koki saaneensa hyvää imetysohjausta. Osa vastaajista koki saaneensa hyvää imetysohjausta synnytyssairaalassa, mutta sen jälkeen tukea oli ollut saatavilla huonosti tai ei ollenkaan. Muutama oli hakenut tietoa internetistä tai sosiaalisesta mediasta, muutamalla äidillä oli aiempaa kokemusta imetyksestä.  Hämäläisen (2016) mukaan perheet eivät ole tasavertaisessa asemassa, koska imetystuen saanti vaihtelee alueittain ja imetysohjauksen laatua voivat heikentää riittämättömät resurssit ja ajanpuute.

Imetyksellä on monia merkittäviä hyötyjä, eikä vähiten äidin ja lapsen vuorovaikutussuhteeseen. Sen muodostuminen voi kuitenkin olla haastavaa, jos äiti oireilee psyykkisesti. Turvallisen kiintymyssuhteen tukemiseen ja imetysohjaukseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota synnytyssairaalassa ja lapsivuodeaikana.

Jos äidillä on toive imettää, tulisi hänen saada luotettavaa tietoa lääkityksen vaikutuksesta imetykseen ja lääkehoitoa tulisi voida suunnitella imetys huomioiden. Hoitavien lääkäreiden ja hoitajien imetysmyönteinen asenne kannustaisi myös psyykkisesti sairasta äitiä imetyksen jatkamiseen.

Lähteet

Hakala, M. 2019. Ihokontaktin, ensi-imetyksen, vierihoidon ja täysimetyksen toteutuminen synnytyssairaaloissa. Väitöskirja. Oulun yliopisto. Oulu. Lääketieteellinen tiedekunta. [Viitattu 8.3.2021]. Saatavissa: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526223742.pdf

Hartikainen, A. Nikunen, J. Tiainen, V. 2021. Psyykkisesti sairaan äidin kokemuksia kohdatuksi tulemisesta neuvolassa ja synnytyssairaalassa: Halusin olla ”normaali”. Amk opinnäytetyö. Lab ammattikorkeakoulu. Lappeenranta. Hoitotyön koulutusohjelma. [Viitattu 8.3.2021]. Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101251488

Huttunen, M. 2018. Psyykenlääkkeet ja raskaus. Terveyskirjasto. [Viitattu: 8.3.2021]. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00100

Hämäläinen, K. 2016. Ensisynnyttäjien kuvauksia imetyksen onnistumisesta. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Kuopio. [Viitattu: 8.3.2021]. Saatavissa: https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/17017/urn_nbn_fi_uef-20161133.pdf

Imetys. Terveyskirjasto.fi. [Viitattu: 8.3.2021]. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kot00402

Ojantausta, O. Tenhovuori, S. 2019. Imetyksen keston yhteys äidin fyysiseen terveyteen. Kandidaatin tutkielma. Tampereen yliopisto. Tampere. [Viitattu: 8.3.2021].Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/117574/Ojantausta_Tenhovuori.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Synnytyksen jälkeinen masennus. Terveyskirjasto.fi [Viitattu: 8.3.2021]. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00505

Kuva

Kuva 1. Piqsels, 2021. Grayscale photography, woman breastfeeding baby, breastfeeding, mother, motherhood, etc., 1080P. Saatavissa: https://www.piqsels.com/en/public-domain-photo-fsczw

---