LAB-ammattikorkeakoululla on menossa kaksivuotinen hanke, jossa yrityksille tarjotaan opastusta ulkomaalaistaustaisten opintonsa päättäneiden henkilöiden rekrytointiin. Kansainväliset työyhteisöt ja osaajat Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa, ESR-hanke, kontaktoi projektikumppaniensa kuten LUTin urapalveluiden kanssa yrityksiä ja pyrkii löytämään työtä osaaville tekijöille Kaakkois-Suomesta. Yrittäjyys on yksi vaihtoehto työllistymiseen.
Avautuuko ovi työmarkkinoille?
Valmistuttuaan Tshekissä musiikin maisteriksi Ondrej löysi työtä aluksi musiikkikaupasta sekä toimimalla äänisuunnittelijana ja tiskijukkana. Sitä kautta kontaktien määrä kasvoi ja työ musiikkifestivaalien parissa alkoi.
Vuonna 2012 Ondrej muutti vaimon kotimaahan Suomeen. Käytyään kymmenen kuukautta kestävän kotoutuskurssin Ondrej oli valmis työelämään. Hän oli osallistunut myös yrittäjyyskurssille ja päätti aloittaa yrittäjänä perustamalla äänitysstudion 2014. Samaan aikaan hän aloitti verkkokaupan, jossa myytiin kameratarvikkeita, ja myöhemmin toisen verkkokaupan, jossa myytiin Tshekissä valmistettuja vaatteita.
Nykyisen äänitysstudionsa lisäksi Ondrej edustaa e-commercea ja muotialan yritys BeWoodenia Suomessa. Ondrej luo uutta ja vie ideoitaan eteenpäin keksijöiden tavoin aikoen hyödyntää myös LABissa suorittamaansa restonomin tutkintoa: Ondrej kaavailee käynnistävänsä täysin uudenlaisen ravintola-alan tech-startupin.
Yrittäjyys versoo usein aiemmasta työurasta
Jorosen (2012) tutkimuksen mukaan yritysideat syntyvät usein aikaisemman työuran pohjalta. Niillä, joilla on enemmän työkokemusta, voi olettaa olevan enemmän myös yritystoiminnassa tarvittavaa osaamista. Kun puhutaan korkeakoulutetuista, niin yrittäjäksi siirtymistä näyttävät edistävän paitsi kaupan myös hallinnon tutkinnot (kuva 2).
Maahanmuuttajilla muuttoa edeltänyt työura vaikuttaa myös siihen, millaisia tavoitteita heillä on työpaikkojen suhteen Suomessa.
Aloitteellisuutta ja riskinottokykyä
Hisrich (1990) määrittelee, että yrittäjä on joku, joka osoittaa aloitteellisuutta ja luovaa ajattelua, henkilö, joka on kykenevä järjestämään sosiaalisia ja taloudellisia mekanismeja muuttamalla resurssit ja tilanteet käytännön toteutukseksi sekä hyväksyy riskit ja epäonnistumisen.
Suomalaiset ovat aikaisempaa valmiimpia työllistämään itse itsensä, kantamaan yrittäjäriskiä ja viemään eteenpäin yritysideoitaan (Pärnänen ja Sutela 2014). Myös Ondrej on opiskellut lisää niin suomea kuin markkinointialaakin.
Itsensä työllistäjien määrän kasvua voi selittää pakkoyrittäjyys, eli yrittäjäksi ryhdytään, koska muuta työllistymisen mahdollisuutta ei ole. Yritykset ulkoistavat ja alihankkivat työtä, tuotantoprosessit jaetaan osiin ja työtä tehdään projektiluontoisesti. Palkkatyön sijaan tarjolla on yhä enemmän työtä yrittäjänä tai yrittäjämäisesti työskentelevälle. (Pärnänen ja Sutela 2014.)
Myös Ondrejn ensin perustama yritys oli pakkoyrittäjyyttä, sillä Ondrej ymmärsi, ettei kukaan tulisi tarjoamaan hänelle työtä äänitysstudiossa, vaan hänen pitäisi työllistää itse itsensä perustamalla tämäntyyppinen yritys. Tämän jälkeen yrittäjyys on ollut hänelle tietoinen valinta.
Monialainen osaaminen, laaja kielitaito ja erityyppiset yritykset ovat tehneet Ondrejsta sarjayrittäjän, joka etenee yrittäjän urallaan edelleen. Kansainvälistäkin tunnettuutta saanut BeWooden-brändi on tästä erinomainen esimerkki.
Kirjoittaja
Tarja Vahtokari-Sahari toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä ja työskentelee hankkeessa Kansainväliset työyhteisöt ja osaajat Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa.
Lähteet
Hisrich, R. D. 1990. Entrepreneurship/intrapreneurship. American Psychologist, 45(2), 209–222. [Viitattu 13.8.2021]. Saatavissa:https://doi.org/10.1037/0003-066X.45.2.209
Joronen, T. 2012. Maahanmuuttajien yrittäjyys Suomessa. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 2012:2. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. [Viitattu 13.08.2021]. Saatavissa: https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/12_11_19_Tutkimuksia_2_Joronen.pdf
Pärnänen, A. & Sutela, H. 2014. Itsensätyöllistäjät Suomessa 2013. Tilastokeskus 2014. [Viitattu 13.08.2021]. Saatavissa: https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yits_201400_2014_12305_net.pdf
Vipunen. 2021. Yliopistosta valmistuneiden ammattiasema − palkansaajat ja yrittäjät 2021. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. [Viitattu 13.08.2021.] Saatavissa: https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Yliopistosta%20valmistuneiden%20sijoittuminen%20-%20palkansaajat%20ja%20yritt%C3%A4j%C3%A4t%20-%20koulutusala.xlsb
Linkit
LAB. 2020. Kansainväliset työyhteisöt ja osaajat Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. [Viitattu 13.8.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/KOKKA
