Niin henkiset kuin fyysisetkin esteet voivat hidastaa esteettömien luontopalveluiden kehittämistä. Tarvitaan uudenlaista ajattelua ja innovatiivisia ratkaisuja, että yhä useampi pääsee nauttimaan yhdenvertaisista luontokokemuksista. Väestön ikääntyessä ja luontomatkailun suosion kasvaessa esteettömyyden merkitys palvelurakenteiden suunnittelussa korostuu. Kyse ei ole vain liikuntaesteisten palvelemisesta, vaan helposti lähestyttävissä oleva kohde on positiivinen imagotekijä kaikkia matkailijoita silmällä pitäen (Tuulentie & Tyrväinen 2007).
Esteettömien luontomatkailukokemusten syntyyn voivat vaikuttaa myös niin sanotut henkiset esteet eli esimerkiksi asenne tai tietämättömyys. Asenteella tarkoitetaan ennen kaikkea sitä, että osataan ottaa huomioon ihmisten erityispiirteet ja kuunnella toiveita siitä, kuinka ihminen haluaa tulla kohdatuksi ja mitä erityistoiveita hänellä on esimerkiksi luontomatkailupalveluiden järjestämisen suhteen. Tämä vaatii harvoin taloudellisia panostuksia.
Esteetön näköalatorni
Etelä-Karjalassa sijaitseva Ruokolahden kunta keräsi ideoita näkötorniin korkeakouluille suunnatulla kilpailulla. Tavoitteena on juhlia näkötornin avajaisia jo elokuussa 2022 (Väisänen & Purhonen 2022). LUT-yliopiston kanssa yhteistyössä suunnitellun kilpailun töissä tavoitteena oli löytää sellaisia ratkaisuja, joissa toteutuvat innovatiivisuus, esteettömyys ja saavutettavuus.
Ruokolahden kunnan vt. kunnanjohtaja Kaisa Häkkinen-Paananen kiteytti ajatuksen näköalatornista sanomalla, että Ruokolahti suunnittelee Huuhanrannalle Suomen ensimmäistä poljettavalla hissillä varustettua tornia siksi, että esteettömyyden arvo matkailussa lisääntyy jatkuvasti. Ruokolahti haluaakin tarjota elämyksiä myös ikääntyneille ja esteettömyyttä tarvitseville ihmisille (Ruokolahtelainen 2022).
LUT-yliopiston opiskelijoiden Timofei Komarovin, Eetu Kulosen ja Jussi Lankisen tekemä työ Pedal Lift sekä LAMK:ssa ja LUT:ssa opiskelleen lahtelaisen Niklas Kaikosen työ Resiinahissi palkittiin kilpailun päätöstilaisuudessa Lappeenrannassa 19.1.2022. Arviointiraadin puheenjohtajana toimi LUT-yliopiston konetekniikan professori Aki Mikkola.
Esteettömyys on nykypäivänä hyvä mittari palveluiden yleisestä laadusta ja siitä, kuinka hyvin yrittäjä huomioi erilaiset asiakkaansa. Näin ollen esteettömyys on myös markkinoinnin ja kohteen imagon kannalta merkittävä asia pohdittavaksi.
Kirjoittaja
Harri Sarjanoja toimii projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa LULU − luonnon lumoa kaikille -hankkeessa (LAB 2022). Hankkeen tavoitteena on kehittää esteettömiä luontomatkailukohteita ja -tuotteita yhteistyössä eteläkarjalaisten luontomatkailuyrittäjien, kuntien ja alueellisten toimijoiden kanssa. Hanketta rahoittaa Euroopan Maaseuturahaston kehittämisrahasto.
Lähteet
LAB. 2022. LULU – luonnon lumoa kaikille. Hanke. Viitattu 10.2.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/lulu-luonnon-lumoa-kaikille
Ruokolahtelainen. 2022. Suomen hienoimman hiekkarannan esteetön näkötorni etenee. 20.1.2022.
Tuulentie, L & Tyrväinen, S. (toim.) 2007. Luontomatkailu, metsät ja hyvinvointi. Metlan raportteja 52. Viitattu 10.2.2022. Saatavissa file:///C:/Users/z099956/AppData/Local/Temp/mwp052.pdf
Väisänen, R. & Purhonen, K. 2022. Ruokolahden Huuhanrantaan on suunnitteilla esteetön näkötorni – maisemia pääsisi ihailemaan poljettavalla hissillä. Yle.fi. Viitattu 10.2.2022. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-12279699
![[alt-teksti: Yläpuolelta otetussa kuvassa näkyy henkilön vasen käsi, jossa on älypuhelin näyttö näkyvissä, kuvan taustana asvattia.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/05/475_2024_Alypuhelimet-nuorten-elamassa-hyotyjen-ja-haittojen-tasapainottelua-510x510.jpg)
