Lastensuojelu murroksessa – haasteisiin vastataan osallisuuden ja lainmukaisuuden vahvistamisella

Lastensuojelun sosiaalityö on professionaalisessa murroksessa. Lakiin perustuvasta työnkuvasta on siirrytty psykososiaaliseen muutokseen pyrkivään työhön, jonka edellyttämää tietosisältöä ja osaamista tulee pohtia. Murroksesta huolimatta julkista valtaa ja vastuuta sisältävän työn tulee olla lainmukaista. (Kananoja 2019.)

Vuoden 2019 lastensuojelulain muutosten tarkoituksena on ollut vahvistaa sijoitettujen lasten oikeutta hyvään kohteluun, huolenpitoon ja kasvatukseen. Tavanomaisten kasvatuskeinojen ja rajoitustoimenpiteiden eroa on määritelty ja käyttämistä selkeytetty; taustalla tulee olla lapsen tai nuoren yksilöllinen tarve. Lapsiasiavaltuutettu Pekkarinen toteaa Helsingin Sanomien haastattelussa lasten ja nuorten olevan aikaisempaa tietoisempia  omista oikeuksistaan. Sijaishuollon aikaisesta kohtelusta ja rajoittamisesta tehdyt kantelut ovat enemmistönä kaikista tehdyistä kanteluista. (Aholainen 2020.) Tuotettujen palveluiden tulisi kestää tarkastelua ja valvontaa (Kananoja 2019).

Kuva 1. Lastensuojelun haasteita lisää, että alan työntekijät kokevat lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden menevän perusoikeuksien edelle (Epicantus 2014)

Uutta lastensuojelulakia on kritisoitu. Lastensuojelun työntekijät kokevat lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden menevän perusoikeuksien edelle. Hallituspuolueiden edustajat toteavat ongelman olevan enemmän lain tulkinnassa ja resursseissa kuin laissa. (Keski-Heikkilä 2020.) Osaamista, resursseja ja rohkeutta tulee lisätä. Rajoitustoimenpiteiden käyttö vaatii tarkempaa harkintaa ja dokumentointia. Tarvitaan henkilöstön osaamista sekä päätösten perustelua ja läpinäkyvyyttä. (Aholainen 2020.)

Perhehoidon hoito- ja kasvatussuunnitelma dialogin välineenä

Sijoitettujen lasten ja nuorten ääntä tulee kuulla lastensuojelun suunnittelussa. Osallisuuden lisääminen ja moniammatillisen  työotteen vahvistaminen tulisi nostaa palveluiden kehittämisen keskiöön. (Kananoja & Räty 2020.) Lakiin on lisätty laitosten velvollisuus laatia hyvää kohtelua koskeva suunnitelma sekä kaikkia sijaishuoltomuotoja koskeva hoito- ja kasvatussuunnitelma (Laki lastensuojelulain muuttamisesta 542/2019). Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa esitellään sijoituksen tavoitteita sekä kuvataan, miten lapsen tarpeisiin vastataan ja lapsen hyvä kohtelu sijaishuollon aikana turvataan (Räty 2019).

Perhehoitoon soveltuva hoito- ja kasvatussuunnitelmalomake sekä ohje sen täyttämiseen on laadittu Elina Ojanteen (2020) opinnäytetyönä toteutetussa kehittämishankkeessa. Tavoitteena on ollut vahvistaa perhehoidon lainmukaisuutta, lapsen ja vanhemman osallisuutta sekä valvontaa. Hoito- ja kasvatussuunnitelma nähdään hankkeessa mahdollisuutena dialogisen sijaishuollon toteuttamiseen.

Suunnitelman koettiin olevan parhaimmillaan työväline sijaishuollonyhteiseen sopimiseen, dokumentointiin ja valvontaan. Lomaketta on laadittu samanaikaisesti valtakunnallisen lomakkeen kanssa (Sosmeta 2020).

Kuva 2. Hankkeessa laadittu hoito- ja kasvatussuunnitelmalomake täyttöohjeineen (Ojanne 2020)

Kirjoittajat

Elina Ojanne on opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa, sosionomi YAMK-tutkinnossa, lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutusohjelmassa. Hänen opinnäytetyönsä aiheena oli lainmukaisuuden, osallisuuden ja valvonnan vahvistaminen perhehoidossa hoito- ja kasvatussuunnitelmien laatimisen avulla.

Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja Ojanteen YAMK-opinnäytetyön ohjaava opettaja.

Lähteet

Aholainen, S. 2020. Lasten tekemien lastensuojelua koskevien kanteluiden määrä on kasvanut rajusti, ja asiantuntijan mielestä se on hyvä uutinen. Helsingin Sanomat 4.8.2020.

Kananoja, A. 2019. Havaintoja lastensuojelun kulttuurista ja sen muutossuunnista. Julkaisussa: Kananoja, A & Ruuskanen, K. Selvityshenkilön ehdotukset lastensuojelun toimintaedellytysten ja laadun parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:4. [Viitattu 1.12.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4026-0

Kananoja, A. & Räty, T. 2020. Lastensuojelu kaipaa suuria muutoksia. Vieraskynä. Helsingin Sanomat 15.2.2020. [Viitattu 30.11.2020]. Saatavissa: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006408281.html

Keski-Heikkilä, A. 2020. Vuoden alussa voimaan tullut lastensuojelulaki jakaa mielipiteitä – Hallituspuolueiden mielestä lain vaikutukset tulee selvittää. Helsingin Sanomat 12.11.2020.

Laki lastensuojelulain muuttamisesta 542/2019. [viitattu 1.12.2020]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190542

Ojanne, E. 2020.  Matkalla hoito- ja kasvatussuunnitelmien laatimiseen. Matkalla lainmukaisuuden, osallisuuden ja valvonnan vahvistamiseen perhehoidossa. Sosionomi YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen. Theseus. [Viitattu 20.12.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120826718

Sosmeta 2020. Sosiaalihuollon asiakirjarakenteiden ja metatietojen palvelu. [Viitattu 1.12.2020]. Saatavissa: https://sosmeta.thl.fi/sosmeta-publish-ui

Kuvat

Kuva 1. Epicantus 2014. Epicantus. Pixabay. Photos-kengät-lapsi-jalat-syksy-lenkkarit-480217. [Viitattu 23.4.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/keng%C3%A4t-lapsi-jalat-syksy-lenkkarit-480217/Creative Commons 2020 

Kuva 2. Ojanne 2020. Elina Ojanne. 2020.