Johtajuustaidot tärkeitä ensihoitajalle

LAB-ammattikorkeakoulussa ensihoitaja AMK -koulutuksen loppuvaiheessa opetussuunnitelmaan kuuluu ensihoidon operatiiviseen johtamiseen ja vaativiin ensihoitotilanteisiin valmistavia opintoja (LAB 2023). Näissä opinnoissa keskitytään vahvasti johtajuustaitoihin sekä johdettavana olemisen tärkeyteen ensihoitotehtävässä onnistumisen näkökulmasta. Ensihoitajaopiskelijoiden koulutuspolun loppuvaiheessa siirrytäänkin laajempien kokonaisuuksien hahmottamiseen. Yksi vakavasti sairastunut potilas muuttuukin useammaksi potilaaksi monipotilastilanteiden simulaatiossa ja ulottuu aina suuronnettomuustilanteen simulaatioon koulutuksen edetessä. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää opettaa tehtäväorientoitunutta operatiivista johtamistapaa ja sille soveliasta johdettavana olemisen mallia.

Kovien operatiivisten kyvykkyyksien lisäksi näen hyvin tärkeänä ottaa koulutuksessa esille myös pehmeämmät työyhteisötaidot ja henkilöstöjohtamisen periaatteet. Mielestäni on liki mahdotonta johtaa nykypolven ensihoitajia (Y- ja Z-sukupolvet) tuloksellisesti pelkillä operatiivisen käskyttävän johtamisen opeilla. Laadukkaaseen nykyaikaiseen ensihoidon johtamiseen kuuluu paikoin käskeväkin tilannejohtajuus, mutta taustalle pohjaa tulee luoda luottamuksen ja työyhteisön pelisääntöjen rakentama ilmapiiri.

Ensihoitajat pitävät tärkeinä esihenkilötaitoina yhteisen linjan luomista, asennetta työtä kohtaan ja kenttätyöhön osallistumista. Tärkeimpinä taitoina kuitenkin nimettiin luotettavuus, oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja tasapuolisuus. Vastaavasti ensihoitajien työyhteisötaidoista tärkeinä kokonaisuuksina pidettiin yhteishengen luomista, työpaikan sääntöjen noudattamista, palautteen antoa ja hyviä käytöstapoja. Tärkeimpinä taitoina nousivat esille esimiestaitojen lailla luotettavuus ja rehellisuus, mutta yhtä lailla kyky noudattaa ohjeita, tehdä kompromisseja sekä auttaa muita. (Tanninen 2019.)

Johtamisopinnoilla vaikutetaan tulevaan työelämään

Johtamisen kehys ensihoitotyössä on moninainen. Ensihoitajat kokevat olevansa usein johtamisroolissa, vaikka muodollisesti johtamisstatusta ei olisikaan. Sen vuoksi ensihoitajat kokevat johtamistaitojen olevan tärkeä osaamisalue heidän työssään. Olisikin merkittävää, että ensihoitajien ammatillinen kasvu sisältäisi johtajuuselementit mahdollisimman varhaisesta koulutuksen vaiheesta lähtien (Mercer ym. 2018).

Johtajuus ja päätöksentekokyky ovat paljon tutkittuja sekä usein tutkimuksissa tunnistettuja ensihoitajien ei-teknisiä taitoja (Bennett ym. 2021).  LAB-ammattikorkeakoulun ensihoitaja AMK -opinnoissa pyritään yhdistelemään vahvaa kokemuspohjaa ja uusinta kansainvälistä tutkimusta johtamisvalmiuksien kehittämiseksi. Työelämän tositarinoilla luodaan opiskelijoille todenmukaisia malleja johtamiseen sekä johdettavana olemiseen.

Teoriaopinnot vaativat väistämättä rinnalleen simulaatioita ja keskustelevaa opetuskulttuuria. Johtamisen opintojen tärkeys näkyy ensihoitajan siirtyessä työelämään, sillä työyhteisötaitojen merkitys näyttäisi kasvavan myös ensihoitopalveluissa.

Lähteet

Bennett, R., Mehmed, N., & Williams, B. 2021. Non‐technical skills in paramedicine: A scoping review. Nursing & Health Sciences, 23(1), 40–52. Viitattu 21.12.2023. Saatavissa  https://doi.org/10.1111/nhs.12765

LAB. 2023. Ensihoitajakoulutus. Opetussuunnitelma. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 21.12.2023. Saatavissa https://opinto-opas.lab.fi/68177/fi/68117/127806

Mercer, D., Haddon, A. & Loughlin, C. 2018. Leading on the edge. Health Care Management Review, 43 (1), 12-20. Viitattu 21.12.2023. Saatavissa doi: 10.1097/HMR.0000000000000125

Tanninen, A. 2019. Ensihoitajien näkemyksiä esimies- ja alaistaidoista sekä niiden toteutumisesta. YAMK-opinnäytetyö. XAMK. Viitattu 21.12.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/169241?show=full