Ensihoidon siirtyessä hyvinvointialueisiin on tärkeää ymmärtää, että ensihoidon operatiivinen kenttäjohtaminen eroaa merkittävästi sairaalamaailman perinteisistä johtamismalleista. Kenttäjohtajat toimivat ympärivuorokautisesti tilannejohtajina ja suorittavat lakisääteistä tehtäväänsä (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 2017). Hierarkkinen johtamismalli on ristiriidassa palvelevan johtamisen periaatteiden kanssa. Tiiminjohtajan rooli ei perustu käskytyssuhteisiin. Mikromanagerointi ja jäykät johtamismallit voivat estää ensihoitajien itseohjautuvuuden kehittymistä, mikä on elintärkeää nykyaikaisessa työelämässä. Ensihoidon kenttäjohtajien ainutlaatuinen rooli tuo mukanaan haasteita. Se ei välttämättä sovi perinteisiin henkilöstöjohtamisen malleihin ja tarpeisiin.
Ensihoitajilta odotetaan yhä monimutkaisempaa hätätilanteiden ja katastrofien hallintaa (Blake ym. 2019). Operatiivisessa johtamisessa keskiössä on toiminta, ei niinkään ihmiset. Tarvitsemme ensihoitoympäristössä linjakasta johtamista. Johtajaidentiteetti muodostuu tilanteen mukaan, eikä se perustu lähiesihenkilöstösuhteisiin (Koskiniemi 2022). Hierarkkisissa organisaatioissa työntekijät saatetaan kokea resursseina ja korvattaviksi, eikä heidän mielipiteitään ehkä kuunnella operatiivisessa johtamisessa (Hakanen 2018). Johtamisrooleissa on tärkeää tunnistaa, milloin johdamme ihmisiä ja milloin asioita. Johtajilta vaaditaan kyvykkyyttä tunnistaa ja yhdistää työntekijöiden tarve johtajuudelle erilaisissa tilanteissa.
![[Alt-teksti: näkymä ambulanssin sisältä, henkilö ojentaa kännykän toisen henkilön käteen.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/10/830_2024_Johtamismallien-rakentaminen-ensihoidossa-1024x598.jpg)
Nykyorganisaatioilta odotetaan tukea työntekijöiden urakehitykselle ja motivoivien työtehtävien tarjoamista. Tämä edellyttää syvällistä tuntemusta työntekijöiden kyvykkyyksistä ja motivaatiotekijöistä. Lähiesihenkilöiden on tunnettava työntekijänsä hyvin ja tuettava myös heidän urahaaveitaan pitovoiman säilyttämiseksi. Omien vahvuuksien hyödyntäminen ja substanssipohjainen palautteenanto ovat keskeisiä resilienssin kehittämisessä (Hyvönen ym. 2019). Hierarkkisen mallin sijasta tarvitsemme tulevaisuudessa ensihoitoympäristöissä palvelevan johtamisen kulttuuria.
Johtamisosaaminen: avain vai avaimenperä?
Uudet, ketterät organisaatiot tuovat mukanaan ihmisläheistä lähiesihenkilötyöskentelyä, joka perustuu tasa-arvoon ja monimuotoisuuteen. Lähiesihenkilöiden rooli on vastuullinen, rohkea ja esimerkillä johtava. Empatia, psykologisen turvallisuuden luominen työyhteisöihin ja kyky kohdata ihminen ihmisenä ovat nousseet johtajuuden ytimeen (Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma 2023). Lähiesihenkilötyöskentelyssä tulee ymmärtää tarvittavan tuen moniulotteisuus (Tanninen ym. 2023).
Autoritaarinen johtaminen ei tuota tulosta, jos haluamme menestyä organisaationa. Oppivassa organisaatiossa johtaminen on jaettua ja monimuotoista. Johtamistyössä on huomioitava, että pelkkä kliininen työ tuo merkityksellisyyden tunnetta työntekijöille (Martela ym. 2017). Organisaation resilienssin kehittämiseksi on välttämätöntä, että johtajat kykenevät johtamaan ihmisiä resurssien ja vakanssien takana.
On myös tärkeää pohtia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta, miten säilytämme sosiaali- ja terveysalalla elintärkeät elementit johtamistyössä. Johtamismallit ja kulttuurit voivat vaikuttaa negatiivisesti työhyvinvointiin, motivaatioon ja työhön sitoutumiseen. Tarvitsemme selkeitä tehtävänkuvia ja eri roolien vastuiden auki kirjoittamista, jotta osaamme hyväksyä jopa niiden linjakkuuden tai autoritäärisyyden. Ensihoitoympäristöihin nousee myös palvelevan johtamisen kulttuuri, jossa johtamisosaaminen on avain menestykseen.
Tulevaisuuden johtaminen ensihoidossa vaatii uutta ajattelua, joka perustuu ihmislähtöiseen johtamiseen. Tämä tarkoittaa, että johtajat eivät ainoastaan ohjaa toimintaa, vaan myös inspiroivat ja tukevat työntekijöitään. Johtamismallien kehittämisessä on keskeistä ottaa huomioon työntekijöiden yksilölliset tarpeet ja kehityspotentiaalit. Vain näin voimme luoda ympäristön, jossa työntekijät voivat kukoistaa ja organisaatiot menestyä.
Kirjoittajat
Antti Tanninen on LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä työskentelevä ensihoidon lehtori, joka toimii opettajana muun muassa johtamisen opintokokonaisuuksissa. Hänen mielenkiintonsa kohteina ovat johtamisen ja osaamisen kehittäminen sekä sote-palveluiden rakenteet.
Tiina Hietanen on ensihoidon substanssiosaaja ja toimii ensihoidon apulaisosaston tehtävissä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella. Työhyvinvointi, työntekijän oman motivaation tukeminen sekä alan pito- ja vetovoimatekijät aiheina resonoivat kirjoittajassa.
Lähteet
Blake, D., Niland, P. & Johnston, D.M. 2019. Health emergency management in Aotearoa New Zealand: Making sense of professional development. Journal of Emergency Management, 17(5), 359–369. Viitattu 10.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.5055/jem.2019.0435
Hakanen, J. 2011. Työn imu.Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 10.10.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136798/9789522618276-TTL_tyonimu.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Hyvönen, A., Juntunen, T., Mikkola, H., Käpylä, J., Gustafsberg, H., Nyman, M., Rättilä, T., Virta, S. & Liljeroos, J. 2019. Kokonaisresilienssi ja turvallisuus: tasot, prosessit ja arviointi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 17/2019. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 10.10.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161358/17-2019-Kokonaisresilienssi%20ja%20turvallisuus.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Koskiniemi, A. 2022. Autenttisuuden ja johtajaidentiteetin merkitys julkisen terveydenhuollon kaksoisroolijohtamisessa: Eksistentialistis-fenomenologinen tutkimus. Väitöskirja. Lapin yliopisto. Viitattu 10.10.2024. Saatavissa https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/65181/978-952-337-318-1.pdf?sequence=6&isAllowed=y
Martela, F., Ryan, R. & Steger, M.F. 2017. Meaningfulness as Satisfaction of Autonomy, Competence, Relatedness, and Beneficence: Comparing the Four Satisfactions and Positive Affect as Predictors of Meaning in Life. Journal of Happiness Studies, 1-22. Viitattu 10.10.2024. Saatavissa https://protect.checkpoint.com/v2/___https://psycnet.apa.org/record/2017-14530-001___.YzJlOnBhaWphdGh2YTpjOm86NzJlNjAyYTY5ZmQxNTY4MzBhZGUwOThlMTE0ZjkxNTc6Njo2YzFmOjFhZGQ1ZTViZTMxZjExOGVlMjM4NDQzYWJmNzg3OGZhNDczZmVjNjQ2NmMxOGY0YmZkNDU2ZDY1MjU2ZDNmZGU6cDpUOkY
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 585/2017. Finlex. Viitattu 10.10.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170585
Tanninen, A., Kouvonen, A. & Nordqvist, H. 2023. Advanced-level paramedics’ support needs for developing and utilising competence. International Emergency Nursing, 66.
Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma. 2023. Huomisen johtajuuden starttipaketti. TYÖ2030. Viitattu 10.10.2024. Saatavissa Huomisen johtajuuden starttipaketti
