Jos et ole varma muutoksesta, älä tee mitään

Olenko oikealla alalla, on kysymys, jota kysytään itseltä toistuvasti. Tätä kysyvät myös monet amk-opiskelijat eri opintojensa vaiheissa. Kysymys naamioituu helposti väsymyksen tai tyytymättömyyden viittaan ja synnyttää paineen tilanteesta irti pääsemiseksi. Opiskelijoiden kohdalla ongelmanratkaisu on joskus varsin mustavalkoista. Aletaan harkita opintojen keskeyttämistä.

Opiskelijat, jotka ovat omasta tahdostaan halukkaita juttelemaan tilanteestaan, osoittavat paitsi aktiivista ja analyyttistä uraotetta, myös rohkeutta. Tämä enteilee hyvää, oli ammatillisen kasvun suunta mikä tahansa. Lukuisia urakeskusteluja korkeakoulutettujen kanssa käyneenä otan esille pari yleistä näkökulmaa, jotka saavat lähes poikkeuksetta ohjattavissa aikaan rauhoittumista, toiveikkuutta ja luottamusta tulevaan.

[Alt-teksti: Piirroskuva, mies ja nainen keskustelevat tuoleilla istuen, mies selittää ja nainen kuuntelee tehden muistiinpanoja.] — Kuva 1. Joskus jo pysähtyminen ja rauhallinen keskustelu asiasta synnyttää luottamusta tulevaan. (Freepik 2021)

Horisontin laajennus

Tyypillinen työtulevaisuuden epävarmuutta ruokkiva syy on suppea näkymä opiskeltavan tutkinnon tarjoamiin mahdollisuuksiin. Lääke tähän on lappujen poistaminen silmiltä ja kekseliään mielenlaadun herättely.

Uravalmennuksissa kysyn usein, kenen uraa kuljet. Muiden tallomat tai tyypilliset polut eivät kaikille sovi. Urakeskustelu avaa reittejä toimialarajat ylittävään tarkasteluun ja monipuolistaa mahdollisuuskirjoa. Maisema laajenee ja kirkastuu. Kartta päivittyy. Moni innostuukin valitsemastaan alasta uudelleen ja aktivoituu opinnoissaan.

Jos et tiedä mitä tekisit, älä tee mitään

Yksi opiskelijan tuskista on vääräksi oletetun alanvalinnan tunnustaminen itselle tai läheisille. Toinen tuska on epätietoisuus siitä, mikä olisi oikeampi ala tai mitä tekisi opintojen keskeyttämisen jälkeen.

Uraohjaaja ei kerro, mitä toisen tulisi tehdä. Vaihtoehtoja avataan, ja niiden seurauksia punnitaan yhdessä, mutta päätöksen tekee aina ohjattava itse. Jos ei ole valmis sitä tekemään, ei kannata tehdä mitään, vaan jatkaa siellä, missä sillä hetkellä on. Jatkaa opiskelua kurssi kerrallaan, kerätä pisteitä, kokemuksia ja itsetuntemusta. Kunnes aika on kypsä päätökseen. Joutoaika kannattaa siis käyttää hyödyllisesti. Se neuvo on jakamisen arvoinen.

Valitse oma tulokulmasi

Kurssien tavoitteet ja sisällöt ovat opettajien näkemyksellisyyden ja osaamisen tuotoksia. Ne pyrkivät saattamaan työelämän tarpeiden sanelemien ydinosaamisten äärelle. Opiskelijoilla on usein aivan oma, joko laajempi tai spesifimpi agendansa, modernin maailman yksilöitä kun ovat. Jos he kadottavat oman juttunsa, he kyseenalaistavat sekä opetuksen että koulutusalan.

Moni ohjattavista on saanut uutta virtaa opintoihinsa, kun olemme uudelleenmuotoilleet unohdetun ”jutun”. Löytäneet yksilöllisen näkökulman, missä yhdistyvät vaikkapa edellinen tutkinto ja työtulevaisuuden tavoitteet meneillään oleviin opintoihin. Niiden linssien läpi kaikista opiskelusuorituksista tulee mieluisia ja tarkoituksenmukaisia. Vapaudesta valita omanlaisensa linssit, on tärkeä muistuttaa.

Kirjoittaja

Elina Ruokoski toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa ja uraohjauksen asiantuntijana Yritys-Hunter- ja Share the Care -hankkeissa.