Joukkueurheilu on monipuolisempi oppimisympäristö kuin välttämättä tulee ajatelleeksi. Se kehittää liikunnallisten taitojen lisäksi valmiuksia työelämään ja johtamiseen: joukkueurheilun parissa harjoitellaan yhteisön jäsenenä toimimista, vastuunkantoa ja itsensä kehittämistä osana kokonaisuutta. Suomessa eri lajiliittojen jäsenseuroissa oli vuonna 2023 yli 1,4 miljoonaa harrastajaa (Valtion liikuntaneuvosto 2023). Vaikka juuri joukkueurheilutaustaisten työntekijöiden määrää on hankala arvioida, ovat he joka tapauksessa merkittävässä roolissa tämän päivän työelämässä.
Työelämä- ja tiimityötaidot kehittyvät
Työelämätaidoilla tarkoitetaan työelämässä toimimiseen tarvittavia taitoja, kykyjä ja valmiuksia (Aarnikoivu 2010, 7). Urheilun ja työelämän välillä on paljon yhtäläisyyksiä. Paineensietokyky, vuorovaikutustaidot, kunnianhimo, luotettavuus ja suunnitelmallinen työskentely vahvistuvat niissä molemmissa. (Nykänen 2023.) Urheilijaksi kasvamisen kautta kehittyneestä osaamisesta on hyötyä opinnoissa, ja urheilu-uran aikana kerrytettyjä taitoja myös arvostetaan työelämässä (Leppänen & Pitkänen 2022, 28).
Joukkueurheilussa yksilö oppii ymmärtämään oman roolinsa suhteessa kokonaisuuteen sekä näkemään, miten oma toiminta vaikuttaa joukkueen yhteiseen päämäärään. Tämä heijastuu työelämään siten, että joukkueurheilutaustan omaavat johtajat ymmärtävät usein luontevasti tiimidynamiikkaa ja sitä, miten yhteisen suunnan kirkastaminen tukee organisaation kehittymistä. (Vuori 2026, 34–35.)
Opit siirtyvät luontevasti johtamiseen
Organisaation johtamisessa korostuu yhä enemmän erilaisten ihmissuhdetaitojen merkitys ammatillisen osaamisen rinnalla (Pietersen 2015, 26). Kolzowin (2014) mukaan organisaatioiden johtamisessa tarvitaan kykyä yhdistellä tietoa, tehdä oikea-aikaisia päätöksiä ja hahmottaa tilanteet kokonaisuuksina organisaation näkökulmasta. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää joukkueelta päättäväisyyttä, johon kaikki sitoutuvat omien tehtäviensä kautta. Menestyminen joukkueessa edellyttää kannustavaa ja valmentavaa johtamisotetta. (Jalonen & Lampi 2012, 19–40.)
Myös työyhteisö hyötyy joukkueurheilussa opituista periaatteista. Roolien merkitys työelämässä on tärkeää, sillä mitä selkeämmät ne ovat, sitä tehokkaampaa kaikki työ ja toiminta on (Jalonen & Lampi, 56–57). Valmentava ote vahvistaa työntekijöiden sitoutumista. Rakenteellinen selkeys helpottaa päivittäistä toimintaa ja kontekstuaalinen joustavuus mahdollistaa sen, että johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi ja tilanteeseen sopivaksi. (Vuori 2026, 40.)
Vuori (2026, 21, 30–31) haastatteli AMK-opinnäytetyössään kuutta johtotehtävissä toimivaa henkilöä, joista kaikilla oli tausta joukkueurheilussa. He edustivat eri organisaatioita ja eri urheilulajeja. Tulosten mukaan joukkueurheilusta siirtyvät opit näkyvät erityisesti tiimiajattelussa, roolien ja rakenteiden selkeydessä sekä kykynä toimia tavoitteellisesti ja paineen alla. Joukkueurheilusta opitut resilienssi, palautekulttuuri ja pitkäjänteisen kehittymisen tavoittelu tukevat valmentavaa johtamista ja vastuun jakamista. Johtotehtävissä on tarvetta myös empatialle, joka on vahvistunut joukkueurheilun parissa.
Hyvinvointi vahvistuu
Joukkueurheilu edistää hyvinvointia kokonaisvaltaisesti: Se parantaa fyysistä kuntoa, lisää energiaa ja tukee terveellisiä elämäntapoja. Se tarjoaa myös stressinlievitystä, vahvistaa itseluottamusta ja tuo iloa arkeen. Lisäksi se ehkäisee syrjäytymistä sekä vahvistaa kaverisuhteita ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Niin nuorten kuin valmentajien näkemykset osoittavat, että joukkueurheilu tukee nuorten kasvua ja kehitystä monipuolisesti ja rakentaa luottamusta, joka on toimivan ryhmän ja johtajuuden perusta. Se on kestävyyttä tukeva pohja tulevaisuuden työyhteisöille, joissa hyvinvointi ja yhteisöllisyys ovat entistä tärkeämpiä. (ks. Parkkinen 2024.)
Kirjoittajat
Topi Vuori pelaa jääkiekkoa TUTO Hockeyssä ja on valmistumassa tradenomiksi (AMK) LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden ja logistiikan koulutuksesta.
Sari Suominen työskentelee johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LABin liiketoimintayksikössä Lahdessa.
Lähteet
Aarnikoivu, H. 2010. Työelämätaidot: Menesty ja voi hyvin. E-kirja. Helsinki: Talentum Media. Viitattu 6.2.2026. Saatavissa https://www.finna.fi/Record/jykdok.1152256
Jalonen, J. & Lampi, I. 2012. Menestyksen pelikirja. E-kirja. Jyväskylä: Docendo. Viitattu 7.2.2026. Saatavissa https://www.ellibslibrary.com/book/978-952-63-0447-2
Kolzow, D. 2014. LEADING FROM WITHIN: Building Organizational Leadership Capacity. International Economic Development Council. Viitattu 7.2.2026. Saatavissa https://yeauganda.wordpress.com/wp-content/uploads/2018/08/david-r-kolzow-leading-from-within.pdf
Leppänen, H & Pitkänen, J. 2022. Urheilijan ammatilliset kompetenssit: Huippu-urheilun tuottamat ammatilliset kompetenssit ja niiden hyödynnettävyys työelämässä. Opinnäytetyö (AMK). Lapin AMK. Viitattu 6.2.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120727016
Milivojevic, M. 2020. celebration, teamwork, soccer, team, football player, victory, equipment, athlete, ball, active. Pixnio. Viitattu 9.2.2026. Saatavissa https://pixnio.com/media/celebration-teamwork-soccer-team-football-player
Nykänen, H. 2023. Urheilu luo vahvan pohjan ammatilliselle kasvulle – ”Olin valmis näkemään vaivaa”. Santasport. Viitattu 6.2.2026. Saatavissa https://santasport.fi/uutiset/urheilu-luo-vahvan-pohjan-ammatilliselle-kasvulle-olin-valmis-nakemaan-vaivaa/
Parkkinen, J. 2024. Joukkueurheilun merkitys nuoren hyvinvoinnille. Opinnäytetyö (AMK). Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.2.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121234974
Pietersen, P. H. J. 2015. Four Types of Organizational Thought. E-kirja. KR Publishing. Viitattu 7.2.2026. Saatavissa https://research-ebsco-com.ezproxy.saimia.fi/plink/49c48c3b-f4a8-3073-b4be-09eb5de09094
Valtion liikuntaneuvosto. 2023. Liikkumisen, liikunnan ja urheilun tilasto- ja ennustekatsaus. Liikunnan kansalaistoiminta. Viitattu 6.2.2026. Saatavissa https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2025/10/Tilasto-ja-ennustekatsaus-Kansalaistoiminta-1.pdf
Vuori, T. 2026. Pelikentiltä työelämään: Joukkueurheilun opit organisaation johtamisessa. Opinnäytetyö (AMK). LAB ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 7.2.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602152954
