Julkinen terveydenhuolto on priorisoinnin haasteen edessä

Julkinen terveydenhuoltojärjestelmämme kamppailee alati kasvavan kysynnän ja resurssien rajallisuuden piinallisessa ristipaineessa (Mäkelä ym. 2017, 4). Palveluntarpeen kasvaessa eksponentiaalisesti, on poliittinen tavoitetila samanaikaisesti suitsia julkisen terveydenhuollon rahoitusta (Valtiovarainministeriö 2023). Yhtälö vaikuttaa mahdottomalta, ja onkin toki sitä. Lannistuminen on hyödytöntä, mutta rohkeus, päättäväisyys ja ennakkoluulottomuus sen sijaan kipeästi kaivattua käyttövoimaa. Terveydenhuoltoa on tarkasteltava uusin, kriittisin, mutta eettisin silmin ja ennen kaikkea kokonaisvaltaisesti.

Julkisessa terveydenhuollossa ollaan kivuliaiden priorisointien edessä. Terveydenhuollon kokonaisuus nykyisellä konseptilla ei ole taloudellisesti kestävällä pohjalla. Myös tehostamisen tie on kuljettu loppuun, hoitotyön arjessa jo välttämättömimmästäkin tingitään, ja resurssia raavitaan selkänahoista. On pohdittava, mihin resurssit riittävät ja valittava tärkeimmät tavoitteet toteutettaviksi. Jostain on epäilemättä luovuttava, mutta paljon voidaan myös toteuttaa toisin. Digitalisaatio on avannut terveydenhuollon kontekstissa uusia, kustannustehokkaita toteuttamisen tapoja. (Monaghesh & Hazijadeh 2020, 8; Islam ym. 2020, 678.)

Terveyspalvelujen priorisointiin liittyviä tekijöitä

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta on keskeistä valita julkisin varoin tuotettujen terveyspalveluiden valikoimaan juuri ne toiminnot ja palvelut, joilla tuotetaan mahdollisimman vaikuttavia palveluita. Niitä tuotetaan mahdollisimman monelle tarvitsijalle, jotta käytetyistä resursseista saadaan maksimaalinen hyöty (Mäkelä ym. 2017,4; Drummond ym. 2015, 1–3; Pekurinen & Sintonen 2006, 248.) On oleellista kytkeä tuotettaviksi valikoidut palvelut toisiinsa saumattomasti, etteivät haasteet kuten häiriökysyntä, tarpeettomat uusintakäynnit ja seulontojen katveikoissa tarpeettomasti eskaloituneet terveyshaasteet, haukkaa leijonanosaa resursseista (STM 2010, 71).

Pakarisen (2023) YAMK-opinnäytetyönä toteutettu tutkimus käsittelee uudenlaisen digitaalisen palvelukonseptin taloudellisia vaikutuksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli nostaa esiin digitaalisen vaihtoehdon kustannuksia verrattuna perinteisellä tavalla tuotettuun palveluun. Tutkimustulosten perusteella digitaalinen palvelumalli vaikuttaa kustannustehokkaalta, tuoden lisäarvoa sekä organisaatiolle että asiakkaalle, potilasturvallisuudesta tinkimättä. (Pakarinen 2023).

Terveyspalveluiden taloudellinen arviointi ja vaikuttavuuden tarkastelu ovat keskiössä puntaroitaessa valintoja eri toimintavaihtoehtojen välillä, mutta tieteellistä näyttöä sekä osaamista sen tuottamiseksi tarvitaan koko ajan enemmän päätöksenteon tueksi. Saavutettavuus, yhdenvertaisuus ja asiakaslähtöisyys ovat arvolähtökohtia priorisointityön ytimessä. Kuten yhteiskunnallisessa päätöksenteossa aina, valintojen tulee olla perusteltuja ja läpinäkyviä. Rajallisten resurssien realiteetti on, että päätös tehdä jotain, on usein myös päätös jättää jotain muuta tekemättä. (Pakarinen 2023). 

Lähteet

Danilyuk, P. 2023. Terveyspalvelut. Pexels. Viitattu 13.11.2023. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/hae/terveydenhuollon%20palvelut/

Islam, SM-R., Kwak, D., Kabir, MD-H., Hossain, M. & Kwak, K-S. 2015. The Internet of Things for Health Care: A Comprehensive survey. Institute of Electrical and Electronics Engineers IEEE. Vol. 3, 678–708. Viitattu 16.9.2023. Saatavissa The Internet of Things for Health Care: A Comprehensive Survey | IEEE Journals & Magazine | IEEE Xplore

Monaghesh, E., & Hajizadeh, A. 2020. The role of telehealth during COVID-19 outbreak: a systematic review based on current evidence. BMC public health. Vol. 20 (1193), 1–9. Viitattu 11.11.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12889-020-09301-4

Mäkelä, M., Saijonkari, M. & Booth., N. 2017. Katsaus terveydenhuollon priorisointiin eri maissa. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:18. Viitattu 16.9. 2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3868-7

Pakarinen, A. 2023. Taloudellisia näkökulmia päivystyspotilaan etävastaanottotoimintaan. Opinnäytetyö (YAMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932693

STM. 2010. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010: 4. Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti ISSN 1797-9897. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 16.9.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/72305/URN%3aNBN%3afi-fe201504226598.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Valtiovarainministeriö. 2023. Valtion budjetti 2024. Viitattu 11.11.2023. Saatavissa https://vm.fi/valtion-budjetti