Kasvatushenkilöstön ammatillinen itsetunto ja työmotivaatio kasvuun verkkovalmennuksella

Psykologinen ja pedagoginen turvallisuus luovat yhdessä tilan, jossa yksilö uskaltaa ottaa riskejä ja on valmis myös epäonnistumaan. Kun ihminen kokee tilanteen tarpeeksi turvalliseksi, hän haastaa itsensä ja pystyy astumaan oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Merkittävää muuttumista tai kasvua ei voi tapahtua, ennen kuin kaikki osallistujat kokevat tilanteen jokaisesta näkökulmasta turvalliseksi. Psyykkisesti ja pedagogisesti turvallinen tila antaa mahdollisuuden ideoille, ajatuksille, kritiikille ja ongelmien ratkaisulle. Siksi sen tulisi olla jokaisen opetustilanteen, keskustelun tai esimerkiksi tiimityön lähtökohta. (Frazier ym. 2017.)

Nykypäivän hektinen työelämä tuottaa psyykkisen ja pedagogisen turvallisuuden takaamiseksi omat kipukohtansa. Vakaan turvallisuuden tunteen rakentamiseksi vaaditaan paljon aikaa ja vaivannäköä. Jos kouluissa tai varhaiskasvatuksessa henkilöstön vaihtuvuus on suurta, ei ole mahdollista taata kovinkaan syvällistä turvallisuutta. Kasvatusalan ammattilaisten tyytyväisyys työtapoihinsa sekä luottamus omaan ammattitaitoon ovat tekijöitä, jotka saavat ihmiset jatkamaan työssään. Tämän vahvistavat myös Yli-Kaitala & Toivanen (2021), joiden mukaan nämä kulkevat käsi kädessä myös työmotivaation ja työilmapiirin kanssa. Luottamus omaan osaamiseen synnyttä motivaation työhön, mikä taas lisää onnellisuutta ja hyvää ilmapiiriä koko oppimisyhteisössä. (Ruutu 2020.)

[Alt-teksti: syksyinen piha, jossa nainen pitää sylissään pientä kurahaalariin puettua lasta, molemmat hymyilevät.] — Kuva 1. Turvallisessa yhteisössä yksilöt voivat hyvin. (Kuva: Senja Raappana)

Kasvu- ja oppimisympäristön fyysinen, psyykkinen sekä pedagoginen turvallisuus ovat edellytyksiä toimivalle ja hyvinvoivalle oppimisyhteisölle. LAB-ammattikorkeakoulun Turvallista pedagogiikkaa oppimisyhteisöihin -hanke (LAB 2023) vahvistaa verkkovalmennuksilla varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön tiedollista ja menetelmällistä osaamista psyykkisestä ja pedagogisesta turvallisuudesta. Tavoitteena on lisätä osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta oppimisyhteisöissä vahvistavia toimintamalleja, sekä tarjota osallistujille tukea työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.

Kasvattajan oma hyvinvointi esiin

Turvallista pedagogiikkaa oppimisyhteisöihin -hankkeen kevään 2023 verkkovalmennuksen palaute osoittaa osallistujien saaneen työhönsä uusia keinoja, ja myös käsityksen turvallisuudesta laajentuneen:

Sain paljon uutta tietoa, en tiennyt turvallisuuden olevan näin laaja asia. Tulee kiinnitettyä omaan turvan tunteeseen enemmän huomiota. Lapsen turva on minussa.

Opin, miten tärkeää on oman työhyvinvoinnin merkitys opettamiseen ja oppilaiden kohtaamiseen.

Erittäin merkitykselliseksi teemaksi nousikin kasvattajan oma hyvinvointi ja turvan tunne. Huolehtimalla omasta turvan tunteestaan kasvattaja vahvistaa samalla myös lasten turvan tunnetta, ja kuitenkin kasvattajan omasta turvallisuudesta puhutaan harvoin.

Kuva 2. Valtaosa verkkovalmennuksen osallistujista koki työmotivaationsa sekä luottamuksensa omaan ammattitaitoon vahvistuneen valmennuksen aikana. (Kuva: Senja Raappana)

Palautekyselyyn vastanneista 88,3 % koki verkkovalmennukseen osallistumisen lisänneen heidän työmotivaatiotaan, ja 93,3 % koki saaneensa lisää luottamusta omaan ammattitaitoon.

Tässä koulutuksessa tieto muuttui kokemukselliseksi ymmärrykseksi ja näin ollen kehittää kyllä ammatillista osaamista ja halua jakaa tätä taitoa ja osaamista työkavereille ja koko työyhteisöön.

Pedagogisen turvallisuuden teemat koettiin tärkeiksi, ja samalla välittyi tarve saada näistä lisää tietoa ja ymmärrystä työyhteisöihin. Verkkovalmennukset jatkuvat syksyllä 2023, ja saatua palautetta hyödynnetään niiden suunnittelussa.

Kirjoittajat

Senja Raappana opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija -koulutuksessa.

Pipsa Murto toimii sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun varhaiskasvatuksen opetuksessa sekä projektipäällikkönä hankkeessa Turvallista pedagogiikkaa oppimisyhteisöihin (LAB 2023).

Lähteet

Frazier, M., Fainshmidt, S., Klinger, R., Pezeshkan, A. & Vracheva, V. 2017. Psychological safety: A meta-analytic review and extension. Viitattu 18.5.2023. Saatavissa https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/peps.12183

LAB. 2023. Turvallista pedagogiikkaa oppimisyhteisöihin – ettei kukaan jää näkymättömäksi. Täydennyskoulutushanke. Viitattu 18.5.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/turvallista-pedagogiikkaa-oppimisyhteisoihin-ettei-kukaan-jaa-nakymattomaksi

Ruutu, S. 2020. Coachin työkalupakki. E-kirja. Helsinki: Alma Talent.

Yli-Kaitala, K. & Toivanen, M. 2021. Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisöissä. Työterveyslaitos. Viitattu 21.5.2023. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/pelotta-toissa-psykologinen-turvallisuus-tyoyhteisossa