Miten ennakointitieto voisi palvella paremmin? Tätä kysymystä lähdettiin ratkomaan LAB-ammattikorkeakoulun LAB WellTechin asiantuntijoiden toteuttamassa asiakaskokemustutkimuksessa, jonka kohteena oli Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpa) osaamistarvekompassi.fi – tietopalvelu osaamistarpeista ja työmarkkinoista (Jotpa 2025). Tutkimuksen keskiössä oli käytettävyys: miten verkkopalvelu voi aidosti tukea käyttäjän toimintaa? “Koska ennakointitietoa on paljon, eikä sitä ole aiemmin tarjottu kovinkaan kansanomaisessa muodossa, ei tämä ole ollut ihan yksinkertaista. Työn ja osaamisen kohtaantoon liittyy monenlaista erilaista tulkittavaa ja analysoitavaa tietoa.” kertoo projektipäällikkö Satu Meriluoto (LAB WellTech 2025).
Käytettävyys on avain vaikuttavuuteen
Käytettävyys ei ole vain tekninen ominaisuus, vaan keskeinen osa käyttäjäkokemusta. Hyvä käytettävyys tarkoittaa, että käyttäjä löytää tarvitsemansa tiedon nopeasti, ymmärtää sen ja pystyy toimimaan ilman turhautumista. Osaamistarvekompassin tutkimuksessa sovellettiin mm. Jakob Nielsenin ”käytettävyysheuristiikan kymmentä käskyä” (Nielsen 1994), katseenseurantaa ja käyttäjähaastatteluja. Käytettävyyden parantaminen ei kuitenkaan ole kertaluonteinen projekti, vaan jatkuvaa kehittämistä, jossa käyttäjien palautteella ja havainnoilla on ratkaiseva rooli. Iteratiivisen kehittämisen avulla voidaan varmistaa, että palvelu vastaa aidosti käyttäjien tarpeisiin ja säilyttää merkityksensä muuttuvassa toimintaympäristössä.
Tutkimus toteutettiin kolmevaiheisena: Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin sivustolle asiantuntija-analyysi sekä varsinainen käytettävyystestaus, jossa kymmenen käyttäjää neljästä eri kohderyhmästä testasi verkkopalvelua. Toisessa vaiheessa syvennettiin asiakasymmärrystä haastattelujen avulla, joissa selvitettiin käyttäjien arjen tarpeita, käyttökonteksteja ja sivuston herättämiä ajatuksia mm. tunteiden kautta. Kolmannessa vaiheessa suunniteltiin verkkosisältökonsepteja, jotka vastasivat esiin nousseisiin haasteisiin ja kehitystarpeisiin.
Tutkimuksen tulokset olivat selkeitä: vaikka palvelu koettiin hyödylliseksi, sen käytettävyydessä oli merkittäviä haasteita: Navigointi oli sekavaa, terminologia vaikeaselkoista ja hakutoiminnot eivät vastanneet odotuksia.
Käyttäjät äänessä – mitä he oikeasti tarvitsevat?
Tutkimuksessa tunnistettiin kolme keskeistä käyttäjäryhmää: työllisyyspalvelujen asiantuntijat, koulutussuunnittelijat ja virkamiehet, joista luotiin kutakin ryhmää edustavat käyttäjäpersoonat. Työllisyyspalvelujen asiantuntija kaipasi nopeaa ja ajankohtaista tietoa asiakkaidensa tueksi. Koulutussuunnittelija hyödynsi dataa koulutusten kehittämiseen ja toivoi selkeitä, helposti tulkittavia raportteja. Ministeriön virkamies puolestaan tarvitsi systemaattista ja luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi. Käyttäjäpersoonien avulla palvelun kehittäjät pystyivät konkretisoimaan eri ryhmien tarpeita ja priorisoimaan kehitystoimenpiteitä. Tämä lähestymistapa auttoi tunnistamaan myös sellaisia haasteita, joita ei olisi tullut esiin pelkästään teknistä analyysiä tekemällä.
Kaikkia yhdisti tarve ajantasaiselle, helposti saavutettavalle ja selkeästi esitetylle tiedolle. Käyttäjät kaipasivat parempaa hakutoimintoa, visuaalisempaa esitystapaa ja selkeämpää yhteyttä osaamistarpeiden ja koulutustarjonnan välillä. Näitä parannuksia visualisoitiin verkkosisältökonseptien kautta.
Pienillä muutoksilla suuri vaikutus
Osaamistarvekompassin tutkimus osoitti, että pienetkin käytettävyyttä parantavat muutokset voivat lisätä palvelun vaikuttavuutta merkittävästi. Käyttäjälähtöinen suunnittelu, testaus ja iteratiivinen kehitystyö ovat avainasemassa, kun rakennetaan tulevaisuuden palveluita. Tutkimuksen opit – kuten selkeä navigointi, ymmärrettävä terminologia ja kohdennetut sisällöt – eivät ainoastaan tue käyttäjiä, vaan helpottavat myös palvelun ylläpitoa ja jatkokehitystä, sillä hyvin jäsennelty ja helppokäyttöinen palvelu on kevyempi kehittää eteenpäin. Tulevaisuudessa erilaisten digitaalisten palveluiden rooli kasvaa entisestään, ja käyttäjäkokemuksen merkitys korostuu. Siksi on tärkeää, että käytettävyyttä ja käyttäjien tarpeita arvioidaan säännöllisesti ja kehitystyötä tehdään yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.
Tutkimuksen toteuttaneet asiantuntijat jatkavat käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen tutkimusta myös LABin Hyvinvointialan metaversumipalvelut -hankkeessa (LAB 2025), jossa kehitetään virtuaalisia hyvinvointipalveluja. Kun palvelut siirtyvät kolmiulotteisiin, immersiivisiin ympäristöihin, käytettävyydestä tulee entistä kriittisempi menestystekijä. Huomioimalla käytettävyys jo kehitystyön alkumetreillä, varmistetaan, että teknologia todella palvelee ihmistä, ei toisinpäin.
Kirjoittajat
Hannu Kaikonen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä, Hyvinvointialan metaversumipalvelut-hankkeen TKI-asiantuntijana sekä kehittämisympäristö LAB WellTechin käytettävyysasiantuntijana.
Anna Nummela toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä, Hyvinvointialan Metaversumipalvelut-hankkeen projektipäällikkönä sekä kehittämisympäristö LAB WellTechin hyvinvointieknologia-asiantuntijana.
Lähteet
Jotpa. 2025. Osaamistarvekompassi. Viitattu 1.7.2025. Saatavissa https://www.osaamistarvekompassi.fi/fi
Nielsen, J. (1994). 10 Usability Heuristics for User Interface Design. Nielsen Norman Group. Viitattu 1.7.2025. Saatavissa: https://www.nngroup.com/articles/ten-usability-heuristics/
LAB. 2025. Hyvinvointialan metaversumipalvelut. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.7.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/ hyvinvointialan-metaversumipalvelut
LAB WellTech. 2025. Käyttäjäkokemustutkimuksesta konkreettisia kehitysehdotuksia – Asiantuntemuksemme apuna Osaamistarvekompassin kehittämisessä. Viitattu 25.8.2025. Saatavissa https://www.labwelltech.fi/ajankohtaista/kayttajakokemustutkimuksesta-konkreettisia-kehitysehdotuksia-asiantuntemuksemme-apuna-osaamistarvekompassin-kehittamisessa/
