Kenelle kaupunki kuuluu?   

Kenelle kaupunki kuuluu? kysyttiin paneelissa, joka järjestettiin Lahden palvelutorilla 3.10.2023. Paneeli oli ennakkotapahtumana Lahdessa valtakunnalliselle Asunnottomien yölle, joka järjestetään 17.10. vuosittain YK:n syrjäytymisen ja köyhyyden vastaisena päivänä. Tapahtuman tavoitteena oli herättää keskustelua YK:n teemapäivän mukaisesti.

Oikeus viettää aikaa kaupungilla

Paneelin suunnittelusta ja juontamisesta vastasivat LABin sosionomiopiskelijat. Ennen paneelia juontajat olivat yhteydessä panelisteihin tiedustellen, mitä ajatuksia käsiteltävä aihe heissä herättää. Mukana olleet panelistit edustivat kyseisen teeman kanssa työskenteleviä, ja keskusteluun osallistui myös asunnottomuuden kokemusasiantuntija.  

Paneelikeskustelussa nostettiin esiin useita tärkeitä teemoja asunnottomuuden ja kenelle kaupunki kuuluu? -teemoihin liittyen. Monipuolisessa keskustelussa esille nousi muun muassa polarisaatio yhteiskunnassa sekä se, ketkä saavat näkyä ja viettää aikaa kaupungilla.  

Stigma osana asunnottomuutta  

Paneelikeskustelussa puhuttelevaksi aiheeksi nousi asunnottomuuteen ja päihteidenkäyttöön liittyvä stigma. Stigmalla tarkoitetaan henkilöön tämän olemuksen, taustan, toiminnan tai sairauden vuoksi liitettyä negatiivista mielikuvaa (THL 2023). Keskustelussa pohdittiin stigman pohjalta syntyneiden ennakkoluulojen vaikutusta ihmisten näkemyksiin ja ajatuksiin. Esiin nousi myös heikommassa asemassa olevat yksilöt sekä asunnottomien ja päihteidenkäyttäjien näkökulma. Stigmasta puhuminen ja sen tarkasteleminen eri näkökulmista nähtiin hyvin tärkeänä asiana.  

Stigman lisäksi keskustelussa tuotiin ilmi kokemusasiantuntijan näkemyksiä asunnottomuudesta ja siihen liittyvistä asioista. Puheenvuoroissa korostettiin sitä, ettei kukaan muu pysty asennoitumaan asunnottoman kokemuksiin kuin asunnottomuutta itse kokenut henkilö. Näkökulma herätti ajatuksia siitä, miten voimmekaan olla hyvin tietämättömiä sellaisesta asiasta, jota Suomessakin esiintyy. Jotta voisimme puuttua asunnottomuuteen ja sen ehkäisyyn, on hyvin tärkeää kuulla asiassa sitä kokevia henkilöitä, jotta avun kohdistaminen tapahtuisi tehokkaasti ja oikea-aikaisesti.

Putkaan pääsy tuo turvaa

Erityisen mieleenpainuva oli tilaisuuden viimeinen kysymys, jossa tiedusteltiin panelisteilta, millainen on kodittoman hyvä päivä. Kokemusasiantuntijan nosti puheenvuorossaan esiin, miten esimerkiksi putkaan pääseminen yöksi koettiin hyvänä asiana. Se tarjoaa lämpöä ja turvaa, joiden tulisi olla elämän perusedellytyksiä.   

Vaikka asunnottomuus voi tuntua käsitteenä kaukaiselta, sitä esiintyy paljon lähempänä meitä kuin uskommekaan. Asunnottomuus on osa joidenkin ihmisten jokapäiväistä elämää. Vuonna 2022 Suomessa oli 3686 asunnotonta (ARA 2022). On tärkeää muistaa, että olemme kaikki samanarvoisia lähtökohdistamme huolimatta, ja että ennakkoluulottomalla asenteella sekä yhdessä toimimalla voimme saada aikaan muutosta.   

Lähteet 

ARA. 2022.  Asunnottomat 2022. Viitattu 31.10.2023. Saatavissa https://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus/Asunnottomat_2022(64974) 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. Stigma ja syrjintä. Viitattu 31.10.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/stigma-ja-syrjinta