Käyttäjälähtöisyys suunnittelussa tarkoittaa suunnitteluprosessia, jossa tuotteet ja palvelut suunnitellaan käyttäjien tarpeet ja toiveet huomioiden. Tämä lähestymistapa korostaa käyttäjien osallistumista suunnittelun eri vaiheisiin, jotta lopputulos palvelisi mahdollisimman montaa käyttäjää.
Käyttäjälähtöinen suunnittelu voi parantaa käyttökokemusta ja vähentää käyttöön liittyviä ongelmia (Roto & Jokela 2009). Kaatimen suunnittelussa on otettava huomioon käyttömukavuus. Siihen vaikuttavat esimerkiksi kaatimen koko, paino, materiaali, nokan toimivuus sekä erilaiset muotoilulliset ratkaisut. Jotta tuote voidaan suunnitella käyttäjälähtöisesti, on käyttäjän oltava mukana suunnitteluprosessin eri vaiheissa. Käyttajiä voidaan osallistaa suunnitteluun esimerkiksi erilaisten tuotetestauksien kautta. Testauksen avulla saadaan tietoa kehitettävistä kohteista.
Joona Karvosen (2024) opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella keraaminen kaadin ja muki kotimaisen keramiikka- ja kodinsisustusyritys Pentikin valikoimaan. Tuotteiden tuli olla ulkoisesti yhdistettävissä brändiin, mutta samalla tarjota tuoretta muotoilua ja näkökulmaa nykyiseen tuotevalikoimaan. Tuotekehitysprosessin aikana prototyyppejä analysoitiin yhteistyössä toimeksiantajan kanssa ja testattiin koehenkilöillä. Näiden testien pohjalta kehitettiin mahdollisimman toimiva, käyttäjäystävällinen ja teolliseen tuotantoon soveltuva kaadin. (Karvonen 2024)
Käyttökokemus ja toiminnallisuus suunnittelun pääpainona
Hyvä tuote on sellainen, joka vastaa käyttäjän tarpeisiin ja toimii suunnitellulla tavalla. Tavoitteet saavutetaan, kun tuotetta voidaan käyttää vaivattomasti ilman, että sen käyttöön liittyy rajoituksia tai hankaluuksia. Kaatimen on oltava kooltaan sellainen, että se istuu mukavasti mahdollisimman monen käyttäjän käteen. Nokan suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon kaatamisen kulma ja nokan muotoilu. Kaatimessa ei saisi olla tarpeettomia mutkia tai koloja, jotka voisivat vaikeuttaa sen käyttöä (Seppä & Sankila 2014, 36). Lisäksi käsissä pidettävien tuotteiden painon tulisi olla suhteellisen pieni. Esimerkiksi tarkkuutta vaativien esineiden painon tulisi olla noin 0,4–1 kg välillä (Väyrynen ym., 2004, 76).
Kaatimesta kehitettiin kolme erilaista konseptia, jotka toteutettiin fyysisiksi malleiksi 3D-tulostuksen avulla. Näitä kaatimia testattiin 15 koehenkilöllä, joiden ikä vaihteli 12 ja 80 vuoden välillä. Tuotetestauksen tavoitteena oli löytää kehitettäviä alueita, kuten ergonomian ja kaatamisen toimivuuden parantaminen. Kolmesta vaihtoehdosta valittiin yksi malli jatkokehitystä varten. Lopullinen tuote valmistettiin oikeasta materiaalista valukeramiikan avulla. (Karvonen 2024)
Kaatimen rinnalle suunniteltiin sarjallisesti sopiva juomamuki, jonka muotokieli mukailee kaatimen muotoja. Muki on suunniteltu niin, että se mahtuu kaatimen suuaukolle. Mukeja voidaan pinota useampi kerrallaan kaatimen suuaukolle, jotta kaatimen ja mukien kuljetus keittiöstä ruokapöytään olisi helpompaa. Mukia voi käyttää myös kantena kaatimen suuaukolla. Lopputuloksena syntyivät ergonomisesti, käyttäjälähtöisesti ja toiminnallisesti suunniteltu keraaminen kaadin ja juomamuki. (Karvonen 2024)
Kirjoittajat
Joona Karvonen on keväällä 2024 valmistunut muotoilija LAB Muotoiluinstituutista, Pakkaus- ja brändimuotoilun linjalta. Hän on kiinnostunut laaja-alaisesti muotoilusta, mutta kiinnostui opintojen aikana erityisesti tuotemuotoilusta ja keramiikasta.
Noora Nylander on Pakkaus- ja brändimuotoilun lehtori LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Karvonen, J. 2024. Keraamisen kaatimen ja mukin suunnitteluprosessi: Pentik Oy. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Muotoiluinstituutti, Lahti. Viitattu 8.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050910420
Kunnas, A. 2024. Keraaminen kaadin. AMK-opinnäytetyön kuvamateriaali. Viitattu 8.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050910420
Seppä, H., Sankila S. 2014. Hopeasepän pajasta. Tampere: Juvenes Print, Suomen Yliopistopaino Oy.
Sergeev, M. 2024. Keraaminen kaadin. AMK-opinnäytetyön kuvamateriaali. Viitattu 8.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050910420
Väyrynen, S., Nevala, N. ja Päivinen, M. 2004. Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa. Tampere: Tammer-Paino Oy.
Roto, V., & Jokela, T. 2009. Käyttäjälähtöinen suunnittelu. Tietojenkäsittelytiede: käyttöliittymät ja käytettävyys. Helsinki: Otava.
