Johtamisen ja työhyvinvoinnin merkitys ja niiden välinen yhteys ovat korostuneet viime vuosien työelämässä. Hyvin johdetut työyhteisöt pärjäävät muita paremmin, kun organisaatiot pyrkivät vastaamaan nopeasti ja ennakoimattomastikin muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Millaisia johtamismenetelmiä tarvitaan, jotta työntekijät voivat kokea työnsä mielekkääksi ja saavat aikaan hyvää tulosta? Kysymys on ajankohtainen myös uusien hyvinvointialueiden palveluyksiköissä.
Työhyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät, kuten työympäristö, organisaatiokulttuuri ja johtamismenetelmät. Esihenkilöiden on tärkeää huomioida työntekijöiden tarpeet ja varmistaa, että he saavat tarvittavaa tukea ja ohjausta. (Manka & Manka 2023, 91–92.) Muun muassa avoin viestintä ja työntekijöiden osallistaminen päätöksentekoon ovat ratkaisevia elementtejä johtamisessa, kun halutaan ylläpitää työhyvinvointia.
Työntekijöiden kokemukset heijastuvat koko organisaation toimintaan. Kun esihenkilöt mahdollistavat ja edistävät ilmapiiriä, jossa työntekijät tuntevat itsensä arvostetuiksi ja kuulluiksi, paranee työntekijöiden sitoutuminen ja motivaatio. Se vahvistaa työntekijöiden hyvinvointia sekä parantaa organisaation suorituskykyä ja kykyä vastata tulevaisuuden haasteisiin. (Mölsä ym. 2023, 221–225.) Johtamiskäytäntöjen on siksi kehityttävä jatkuvasti.
Hyvinvointialueet ja kasvavat haasteet
Suomen 21 hyvinvointialuetta aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa. Ne vastaavat pääsääntöisesti maakuntajakoa. Hyvinvointialueet ovat osa laajaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistusta. Uudistus on poikkeuksellisen merkittävä. Taustalla on tarve turvata suomalaista hyvinvointia: varmistaa kaikille yhdenvertaiset palvelut, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä palveluihin liittyvien kustannusten kasvua. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024.)
Hyvinvointialan monenlaiset haasteet ovat samaan aikaan kasvaneet. Julkiset ja yksityiset palveluntarjoajat kohtaavat entistä enemmän ongelmia jokapäiväisessä työssään. Hallinnollisten uudistusten lisäksi asiakkaiden tarpeet ovat lisääntyneet ja monimutkaistuneet. Myös lainsäädännössä ja resurssien uudistuksissa tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Se kaikki kuormittaa niin lähiesihenkilöitä kuin työntekijöitä.
Palveleva ja osallistava johtaminen edistävät työhyvinvointia
Pulkka (2024, 67–68) tarkasteli YAMK-opinnäytetyössään johtamismenetelmien vaikutuksia työhyvinvointiin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen (LUVN) Perhekeskuksen ehkäisevän ja varhaisen tuen palveluissa (EHVA). Työntekijöille suunnatun kyselyn ja esihenkilöille kohdennettujen ryhmähaastatteluiden tulokset osoittivat, että erityisesti palveleva ja osallistava johtaminen edistävät työntekijöiden työhyvinvointia. Esimerkiksi säännölliset kehityskeskustelut ja esihenkilön tarjoama tuki lisäävät motivaatiota ja vähentävät stressiä. Toisaalta laissez-faire- ja autoritaarinen johtaminen voivat lisätä epävarmuutta ja heikentää työilmapiiriä.
LUVNille tehty opinnäytetyö vahvisti, kuinka tärkeää on edistää johtamiskäytäntöjä, jotka aktiivisesti tukevat työhyvinvointia. Se vaatii esihenkilöiltä aitoa läsnäoloa, palautteenantoa ja avointa viestintää. Motykan (2018) mukaan työhyvinvointi ei ole vain yksilön vastuulla, vaan se on osa organisaation strategista menestystä. Hyvinvoiva työyhteisö on paitsi tuottavampi myös sitoutuneempi ja innovatiivisempi.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää EHVAn johtamiskäytäntöjen kehittämisessä ja lähiesihenkilöiden kouluttamisessa työhyvinvointia edistäviksi johtajiksi (Pulkka 2024, 2, 71). Hyvä johtaminen ja työhyvinvointi eivät ole pelkästään tavoitteita, vaan edellytyksiä kestävälle ja menestyvälle työyhteisölle ja liiketoiminnalle.
Kirjoittajat
Milla Pulkka on valmistumassa tradenomiksi (YAMK) LAB-ammattikorkeakoulun uudistava johtaminen -koulutuksesta.
Sari Suominen toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä Lahdessa.
Lähteet
Manka, M-L. & Manka, M. 2023. Työhyvinvointi. 3. painos. Helsinki: Alma Talent.
Motyka, B. 2018. Employee engagement and performance: a systematic literature review. International Journal of Management and Economics. Vol. 54 (3), 227–244. Viitattu 10.8.2024. Saatavissa https://doi.org/10.2478/ijme-2018-0018
Mölsä, E., Salmirinne, T., Herttalampi, M. & Feldt, T. 2023. Muutosvoimavarojen yhteydet henkilöstön työhyvinvointiin sekä työpaikan ja alanvaihtoaikeisiin terveysalan organisaation muutosprosessissa. Työelämän tutkimus. Vol. 21 (2), 210–238. Viitattu 10.8.2024. Saatavissa https://doi.org/10.37455/tt.120953
Pulkka, M. 2024. Johtamismenetelmien vaikutus työhyvinvointiin. Case: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Perhekeskuksen ehkäisevän ja varhaisen tuen palvelut. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 10.8.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100125884
s05prodpresidente. 2022. Perhe, aurinko, rakkaus, isovanhemmat. Pixabay. Viitattu 27.9.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tiimity%C3%B6-yhteisty%C3%B6t%C3%A4-liiketoimintaa-3309829/
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024. Hyvinvointialueet vastaavat sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä. Viitattu 27.9.2024. Saatavissa https://stm.fi/hyvinvointialueet