Keväthangilla pyöräilystä hyvinvointia ja luontoelämyksiä

On taas se aika vuodesta, kun kevätaurinko kimaltaa hiljalleen madaltuvilla hangilla ja lintujen laulu täyttää metsän äänimaailman heräävän kevään sinfonialla. Hiihtäjän unelmatalvi alkaa pian olla ohi ja talvipyöräilijät häviävät katukuvasta jonnekin Salpausselän tiheän polkuverkoston kätköihin. Aprillipäivän kunniaksi LAB-ammattikorkeakoulun ja PHLU: n yhteisen Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hankkeen projektitiimi kävi Hollolan Varrassuolla testaamassa, miten keväthanget kantavat naista ja millaisia elämyksiä talvinen maastopyöräily synnyttää hetkellä, jolla Etelä-Suomen luonto on tulvillaan kevään heräämistä.

Upean haastavia olosuhteita

Metsäntutkimuslaitoksen (2010) tilastojen mukaan suomalaisista noin 10 % harrastaa pyöräilyä tai pyöräretkeilyä. Heistä suurimmalla osalla harrastaminen painottuu kesäkaudelle ja lähes kolmasosa kokee huonon sään tai pimeyden rajoittaneen heidän ulkoiluharrastustaan. Tutkimuksessa ei ollut eritelty tarkemmin, millaisia olosuhteista johtuvia haasteita tutkimuksen vastaajat tarkoittivat, mutta jokainen talvella pyöräilyä harrastanut liikkuja tunnistaa ainakin seuraavat neljä asiaa; pakkanen, räntäsade, ajoalustan liukkaus ja paksu hanki. Keväisellä Varrassuolla pakkanen punasi posket ja paksu hanki peitti mättäät, mutta juuri nämä asiat tekivät retkestä upean.

[Alt-teksti: Nainen ajaa paksurenkaisella maastopyörällä talvisessa metsämaisemassa hymyillen leveästi.] — Kuva 1. Talvipyöräilyn riemua Varrassuolla. (Kuva: Päivi Tommola)

Moni meistä on tottunut hautaamaan fillarinsa talveksi jonnekin varaston perukoille, mutta ehkä pitäisi tehdä juuri päinvastoin! Kuten Visit Finland on havainnut, liittyy talvipyöräilyyn elämyksellisyyttä, joka hyvin tuotteistettuna voi olla Suomelle tulevaisuudessa myyntivaltti erityisesti pyörämatkailun kansainvälisillä markkinoilla (Business Finland 2021). Pohjoisen hiihtokeskuksissa talvipyöräilyyn liittyviä mahdollisuuksia on jo opittu hyödyntämään, mistä kertovat esimerkiksi Ylläksen ja Syötteen alueiden koko ajan kasvava pyöräilijöiden määrä ja parantuva infrastruktuuri.

Vapauden elämyksiä ja luonnon ääniä

Jos sataa suomalaista pyytäisi nimeämään kolme asiaa, jotka tarvitaan pyöräilyn harrastamiseen, moni todennäköisesti nostaisi yhtenä tarpeellisena asiana polun tai ainakin jonkinlaisen ajouran. Kuten meidän retkemme osoitti, aina polkua ei kuitenkaan tarvita. Tänä keväisenä päivänä Varrassuon hangilla pyöräily paksuilla renkailla onnistui missä vain. Vapaus valita oma reittinsä ja tehdä siten kokemuksesta itselleen ainutkertainen olikin kenties juuri se tekijä, joka nosti tavallista leveämmän hymyn Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hankkeen projektitiimin huulille.

[Alt-teksti: Nainen pyöräilee paksurenkaisella maastopyörällä valkoisen keväthangen päällä. Aurinko paistaa ja taustalla on havupuita.] — Kuva 2. Varrassuolla pyöräily ei kuulu tavanomaisiin harrasteisiin, mutta aprillipäivänä sekin onnistui. (Kuva: Päivi Tommola)

Lumen peittämän ympäristön kauneus ja taustalla soivan lintuorkesterin kevätsinfonian sävelet täydensivät tämän luksuselämyksen ja jättivät meidät miettimään, mikä olisi paras tapa jakaa tämä kokemus pyöräilystä kiinnostuneille matkailun harrastajille ja saada heidät suuntaamaan seuraava retkensä Päijät-Hämeeseen.

Kirjoittaja

Päivi Tommola toimii Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hankkeen projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Metsäntutkimuslaitos. 2010. Luonnon virkistyskäyttö. Metlan työraportteja 212. Viitattu 1.4.2022. Saatavissa http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp212.pdf

Business Finland. 2021. Pyörämatkailuaktiivisuus kasvaa tulevaisuudessa. Viitattu 1.4.2022. Saatavissa https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/2021-visit-finland/pyoramatkailuaktiivisuus-kasvaa-tulevaisuudessa