Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden oppimisen tukeminen edellyttää korkeakouluilta sekä työelämältä tiivistä yhteistyötä, joka huomioi kulttuurien moninaisuuden tuomat erityispiirteet. Kielitaidon kehittyminen on keskeistä työelämään integroitumisen näkökulmasta. Airaksen ym. (2019, 5) mukaan korkeakoulujen tulee huomioida maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ammatillisen kielen kehittymiseen liittyvät tarpeet.
Myös kulttuurinen moninaisuus on tärkeä huomioida opetuksessa ja opiskelijoiden osallisuuden tukena (OKM 2019). LAB-ammattikorkeakoulussa kielituetussa sairaanhoitajakoulutuksessa kielen oppimista on integroitu substanssiopintoihin erilaisten pedagogisten menetelmien avulla. Kielitaidon kehittämisen lisäksi koulutuksessa korostuu suomalaisen hoiva- ja hoitokulttuurin ymmärtäminen ja sen omaksuminen osana ammatillisuutta, sillä ne tukevat sekä ammatillista osaamista että työelämään integroitumista.
LAB-ammattikorkeakoulu oli kesäkuussa 2026 mukana vuosittain järjestettävässä korkeakoulupedagogiikan seminaarissa Pedaforumissa Kuopiossa esittelemässä LABin kehittämää koulutusmallia, kielituettua sairaanhoitajakoulutusta ja sen pedagogisia ratkaisuja. Tapahtuman pääteemana tänä vuonna oli inhimillisesti kestävä ja vaikuttava korkeakoulu, ja alateemoina muun muassa kansainvälisyys, monikielisuus ja kielitietoinen pedagogiikka korkeakouluissa. Oman esityksemme lisäksi pääsimme osaksi mielenkiintoisia puheenvuoroja vieraskielisten sairaanhoitajaopiskelijoiden suomen kielen ja ammatillisen osaamisen integroinnista ja selkokielisyyden hyödyntämisestä ammatillisen kielitaidon kehittämisessä sekä kielitietoisuudesta.
LABin malli erottuu muista kielituetuista koulutuksista
Esityksessämme LAB-ammattikorkeakoulun kielituetusta sairaanhoitajakoulutuksesta avasimme koulutuksen käytännön ratkaisuja ja sitä, miten suomen kielen opintoja, hoitotyön ja suomen kielen opettajien välistä yhteisopetusta sekä harjoittelun aikaista kielitukea toteutetaan konkreettisesti koulutusohjelmassamme.

LABin kielituettu malli herätti runsaasti kiinnostusta ja keskustelua muiden ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden kesken. Kulttuurien integraatio toi erityisen piirteen muihin kielituettuihin malleihin verrattuna. Kielitaidon kehittäminen substanssin rinnalla ei riitä, vaan opiskelijoiden tulee saada tukea myös suomalaisen hoito- ja työelämäkulttuurin ymmärtämiseen ja omaksumiseen.
Maahanmuuttajille suunnatussa sairaanhoitajakoulutuksessa ei käytetä valtakunnallista AMK-valintakoetta, vaan siihen on kehitetty erillinen valintakoe. Valintakokeella arvioidaan hakijoiden soveltuvuutta kolmen eri osa-alueen näkökulmasta. Arvioitavia osa-alueita ovat suomen kieli, matematiikka sekä ryhmä- ja vuorovaikutustaitoja arvioiva ryhmäkeskustelu. LABin mallissa suomen kielen vaatimustaso on B1 ja opetuskieli suomi, mikä eroaa muiden ammattikorkeakoulujen malleista.
Kielitietoinen pedagogiikka on aiheena hyvin ajankohtainen suomalaisessa korkeakoulukentässä. Opiskelijoiden yksiköllinen tukeminen ja moninaisuuden huomiointi korostuvat nykypäivänä entistä enemmän. Kielituetun koulutuksen onnistuminen edellyttää toimivia koko koulutusorganisaatiota koskevia ratkaisuja sekä tuen malleja, joita jokainen sitoutuu omalta osaltaan toteuttamaan.
Pedaforum tarjosi mahdollisuuden tuoda näkyville LABin kehittämää kielituettua mallia, joka osaltaan vastaa koulutuksen ja työelämän ajankohtaisiin haasteisiin. Kielituetussa mallissa osaaminen kehittyy laaja-alaisesti, huomioiden maahanmuuttajataustaisen opiskelijan tarpeet monipuolisesti. Opiskelijoiden valmiuksia vahvistetaan työelämään siirtymiseen ja täten vastataan myös hoitoalan kasvavaan osaajatarpeeseen.
Kirjoittajat:
Tiia Kangassalo toimii hoitotyön lehtorina ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tutoropettajana LAB-ammattikorkeakoulussa.
Maj-Britt Tallbacka toimii hoitotyön lehtorina ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tutoropettajana LAB-ammattikorkeakoulussa, sekä väitöstutkijana maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden koulutuksen vaikuttavuuden tutkimuksessa.
Lähteet
Airas, M., Delahunty, D., Laitinen, M., Shemsedini, G., Saarilammi, M-L., Sarparanta, T., Vuori, H. & Väätäinen H. 2019. Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. Helsinki: Kansallisen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 22:2019. Viitattu 12.6.2026. Saatavissa https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_2219.pdf
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset III. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:1. Viitattu 12.6.2026. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-613-3