Kaupan rakennemuutos haastaa keskustojen kivijalkakauppoja. Kaupankäynti tapahtuu osin verkkoympäristössä ja ihmiset ovat tottuneet asioimaan keskustojen ulkopuolella sijaitsevissa ostoskeskuksissa. Lahden keskusta tarvitsee uusia oivalluksia ja innovatiivisia ideoita kivijalkatilojen kehittämiseen tulevaisuuden tarpeisiin. Kaupungit tarvitsevat vapaita liiketiloja kehittyäkseen. Tyhjät liiketilat toimivat jalansijana uusien kivijalkayritysten toiminnan aloittamisessa. Digitaalisuus keskustan kivijalkaliiketilojen tulevaisuuden elinvoiman määrittäjänä korona-ajan jälkeen -hankkeen selvityksessä havaittiin, että tyhjien liiketilojen mainokset herättävät harvoin jalankulkijassa mielenkiintoa tai ovat anniltaan vaikeaselkoisia ja turhan suppeita. Tyhjät ja epäsiistit liiketilojen ikkunat ovat iso visuaalinen massa kaupunkikuvassa, mikä vaikuttaa ihmisten kaupunkikokemukseen. Miksi toimitiloja ei markkinoida houkuttelevasti ja tunteella?
Kuva 1. Näyteikkunoita Aleksanterin ja Vesijärvenkaduilla huhtikuussa 2022. Vapaasta toimitilasta ilmoittavat “Vuokrataan toimitilaa” -kyltit ja julisteet liiketilojen ikkunoissa ovat tuttu näky kaupunkiympäristössä. (Kuvat: Sara Ikävalko)
Lahden kaupungin strategisena tavoitteena on olla yritysystävällinen kaupunki. Yritysystävällisyys mielletään usein kaupungin kyvyksi houkutella uusia yrityksiä erinomaisen sijainnin voimin. Kaupunkimuotoilussa pyrkimys on ymmärtää ihmisten tavoitteita, jotta voidaan kehittää ihmisten tarpeita vastaavaa kaupunkia ja laadukasta kaupunkikokemusta. DIKKAA-hankkeen tavoitteena on kehittää ja monialaistaa kivijalkaliiketilojen käyttöä sekä tuoda esiin tulevaisuuden käyttömahdollisuuksia. Käynnistynyt hanke edesauttaa Lahden keskusta-alueen toipumista koronan aiheuttamasta poikkeustilanteesta. LAB Muotoiluinstituutin tehtävänä hankkeessa on kivijalkaliiketilojen aktivointi ja saavutettavuuden parantaminen kaupunkimuotoilun keinoin. Tarkoituksena on myös lisätä ymmärrystä kulttuurin ja digitaalisten visualisointien hyödynnettävyydestä keskusta-alueiden elinvoimaisuuden lisääjänä.
DIKKAA-hankkeessa havaittiin, että tietoa kivijalkaliiketiloista on hankala löytää, oli kyse sitten yksittäisen vuokranantajan tai isommista toimijan välittämistä tiloista. Tyypillistä on ilmoitusten vähäinen informaatio ja mahdollisesti vanhentunut kuvamateriaali, joka usein on laadultaan verrattain heikkoa ja ennen kaikkea tunteita herättämätöntä. On hyvä pohtia herättääkö ilmoitus potentiaalisessa asiakkaassa tunnetta ja toimintaa, joka johtaa yhteydenottoon ja vuokrasopimuksen syntymiseen.
Tehokas markkinointi luo tunnereaktioita
Toimitilamarkkinointi on luonteeltaan informatiivista ja funktionaalista, kun asuntomarkkinointi puolestaan nojaa tunteeseen. Asuntomarkkinoinnissa herätetään tunteita ja vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia, joiden kautta lukija voi rakentaa omia mielikuviaan tilankäytön mahdollisuuksista. Markkinointikäytössä havainnekuviin luodaan vetovoimaa esimerkiksi kodikkaalla sisustuksella ja ilmoitusteksteissä kuvaillaan lähialueen palveluita ja mahdollisuuksia. Ilmoituksen lukijalle halutaan luoda houkutteleva mielikuva hänen tulevaisuuden tarpeistaan ja mahdollisuuksistaan.
Brändäys ja markkinointi nojaa entistä vahvemmin mielikuviin ja tunteisiin, oli kyseessä sitten elintarvikepakkaus, lomamatka tai uusi auto. Tuotetta, palvelua tai toimintaympäristöä markkinoidaan antamalla mielikuva tuotetusta lisäarvosta. Esteettisesti laadukas ja tunteita herättävä markkinointi saavuttaa tuloksia, kun rinnalla on relevanttia ja ajantasaista tietoa liiketilasta. Miksi toimitiloja ei markkinoida houkuttelevasti ja tunteella? Entä jos potentiaaliselle yrittäjälle tarjottaisiin mielikuvia tilojen ja lähiympäristön tarjoamista mahdollisuuksista?
DIKKAA – Digitaalisuus keskustan kivijalkaliiketilojen tulevaisuuden elinvoiman määrittäjänä korona- ajan jälkeen -hanketta rahoitetaan osana Euroopan unionin Covid-19 pandemian
johdosta rahoittamia toimia (React EU). Hanketoimijat: Lahti City ry., LUT ja LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti.
Kirjoittajat
Janne Autio toimii LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa projektityöntekijänä ja on kiinnostunut digitaalisen käyttäjäkokemuksen kehittämisestä.
Sara Ikävalko toimii LAB-ammattikorkeakoulussa palvelu- ja kaupunkimuotoilun lehtorina, projektipäällikkönä DIKKAA-hankkeessa, sekä TKI-asiantuntijana palvelumuotoilun ja aluekehittämisen hankkeissa.
Linkit
Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. 2023. Digitaalisuus keskustan kivijalkaliiketilojen tulevaisuuden elinvoiman määrittäjänä korona-ajan jälkeen. Viitattu 31.1.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/digitaalisuus-keskustan-kivijalkaliiketilojen-tulevaisuuden-elinvoiman-maarittajana
