Kivunhoidon haasteet ensihoidossa

Kipu määritellään kansainvälisen kivuntutkimusyhdistyksen (International Association for the Study of Pain) mukaisesti epämiellyttäväksi tunne- tai aistikokemukseksi, joka liittyy todelliseen tai oletettuun kudosvaurioon (IASP 2020). Jenny Kurjen kandidaatintutkielmaa varten tehdyssä kirjallisuuskatsauksessa havaittiin, että ensihoitajat aliarvioivat usein potilaidensa kipua eikä kivunhoidollinen osaaminen ole riittävää (Kurki 2024). Kipu on kuitenkin yksi yleisimmistä ongelmista ensihoitoa tarvitsevilla potilailla (Ferri ym. 2022; Gunnvall ym. 2018; Handyside ym. 2021; Holmström ym. 2019; Matthews ym. 2017; Vilance, ym. 2023; Wennberg ym. 2020; Whitley ym. 2022), joten on hyvin huolestuttavaa, etteivät potilaat saa aina omien kokemustensa mukaan riittävää kivunlievitystä (Ferri ym. 2022, Wennberg ym. 2020). Lisäksi kivunhoidon toteutumisen on osoitettu vaihtelevan suuresti; esimerkiksi traumapotilaat saavat tehokkaampaa kivunlievitystä kuin muun tyyppisestä kivusta kärsivät potilaat (Ferri ym. 2022).

Avainasemassa ensihoitaja

Ensihoitajien vahva ammatillinen osaaminen ja kokemus tukevat laadukasta kivunhoitoa (Bohm ym. 2014; Handyside ym. 2021; Jakopoviz ym. 2014; Vilcane ym. 2023). Lisäksi merkityksellinen osa hyvin toteutunutta kivunhoitoa on ensihoitajan kyky olla läsnä ja huomioida potilas sekä hänen toiveensa. Tutkimusten mukaan potilaat ovat erittäin tyytymättömiä saamansa kivunhoitoon, mikäli ensihoitajat eivät ymmärrä potilasta, ota riittävästi kontaktia tai osoita kuuntelevansa potilaan mielipiteitä (Aronsson ym. 2014; Bohm ym, 2019; Wennberg, ym. 2020). Myös ensihoitajat itse kokevat onnistuneensa kivunhoidossa, mikäli yhteistyö potilaan kanssa on sujunut hyvin (Aronsson ym. 2014; Bohm ym. 2019; Holmström ym. 2019; Wennberg ym. 2020).

LAB-ammattikorkeakoulussa ensihoitajat aloittavat kivunhoitoon liittyvät opinnot jo osana sairaanhoitajan perusopintoihin kuuluvia lääkehoidon sekä farmakologian kokonaisuuksia, mutta sitä syvennetään vielä ensihoitoon sopivaksi sekä perus- että hoitotason ensihoito-opintojen yhteydessä. Huomioitavaa kuitenkin on, ettei tarkasti määritelty opetussuunnitelma mahdollista syventymistä holistiseen kivunhoitoon ensihoidossa, vaikka sitä pyritäänkin opetuksessa mahdollisuuksien mukaan huomioimaan.

Potilasta tai ympäristöä ei voi valita

Kivunhoitoon vaikuttavat muun muassa potilaan sukupuoli, ikä, aiempi sairaushistoria, potilaan kertoman kivun alkupisteet sekä kivun syy (Handyside ym. 2021; Lord ym. 2016). Potilaan ymmärtämistä ja kommunikaatiota vaikeuttavia seikkoja ovat esimerkiksi kognitiiviset häiriöt (Handyside ym. 2021; Wennberg ym. 2020), päihteiden käyttö (Bohm ym. 2019) sekä potilaan etninen tausta (Kennel ym. 2019). Valkoisten potilaiden on osoitettu saavan tehokkaampaa kivunlievitystä traumakipuun kuin rotuvähemmistöihin kuuluvien potilaiden (Kennel ym. 2019).

Lapsipotilailla taas paino ja sen arviointi on merkittävä haaste kipulääkkeitä annosteltaessa (Holmström ym. 2019). Lisäksi ensihoitajien on vaikea erottaa lapsen kokemaa kipua pelosta, jos lapsi on itkuinen ja rauhaton (Kiavialaitis ym. 2020; Wennberg ym. 2020; Whitley ym. 2021; Whitley ym. 2022).  Ensihoitajat kokevatkin merkittävän usein epävarmuutta etenkin hoitaessaan lapsipotilaiden (Gunnvall ym. 2018) ja päihderiippuvaisten potilaiden kipua (Bohm ym. 2019).

[Alt-teksti: näkymä ambulanssin sisältä, potilas makaa paareilla ja vieressä hoitaja hoitaa häntä.]
Kuva 1. Ensihoidon toimintaympäristö voi luoda haasteita laadukkaalle kivunhoidolle. (Kuva: Jenny Kurki)

Lisää koulutusta

Useissa tutkimuksissa organisaatiolähtöiset tekijät, kuten koulutuksen puute koettiin laadukkaan kivunhoidon esteenä (Gunnvall ym. 2018; Handyside ym. 2021; Holmström ym. 2019; Murphy ym, 2014; Rahman ym. 2014; Whitley ym. 2017; Whitley ym. 2022).  Ammattikorkeakoulujen tulisikin tarttua tähän järjestämällä ensihoitoon suunnattuja kivunhoidon lisäkoulutuksia. Simulaatiokoulutukset ovat tehokkaita ja turvallisia opetusmenetelmiä erityisesti, kun harjoiteltavaan asiaan liittyy monia eri osa-alueita. Simulaatioiden avulla olisikin mahdollista harjoitella niin vuorovaikutusta kivuliaan potilaan kanssa kuin kädentaitojakin.

Kirjoittajat

Jenny Kurki on ensihoitajaopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.

Outi Koivulahti on terveysalan lehtori LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet          

Aronsson, K., Björkdahl, I. & Sundström, B. 2014. Prehospital emergency care for patients with suspected hip fractures after falling – older patient´s experiences. Journal of Clinical Nursing, 23, 3115-3123. Viitattu 16.10.2024. Saatavissa doi 10.1111/jocn.12550

Bohm, K., Lund, R., Nordlander, J. & Vicente, V. 2019. Ambulance nurse´s experience to relieve pain in with addiction problems in Sweden. International Emergency Nursing, 46, 1-6. Viitattu 16.10.2024. Saatavissa https://doi.org.10.1016/j.ienj.2019.06.002

Ferri, P., Gambaretto, C., Alberti, S., Parogoni, P., Rovesti, S., Di Lorenzo, R., Sollami, A. & Bargellini, A. 2022. Pain management in a prehospital emergency setting: A retrospective observational study, 15, 3433-3445. Viitattu 16.10.2024. Saatavissa doi https://www.dovepress.com/

Gunnvall, K., Augustsson, D., Lindström, V. & Vicente, V. 2018. Specialist nurses’ experiences when caring for preverbal children in pain in the prehospital context in Sweden. International Emergency Nursing, 36, 39-45. Viitattu 16.10.2024. Saatavissa http://dx.doi.org/10.1016/j.ienj.2017.09.006

Handyside, B., Pocock, H., Deakin, C. D. & Rodriguez-Bachiller, I. 2021. An EXploration of the facilitators and barriers to paramedics’ assessment and treatment of pain in PAediatric patients following Trauma (EX-PAT). British Paramedic Journal, 6(2), 10-18. Viitattu 16.10.2024. Saatavissa https://orcid.org/0000-0002-8526-064X

Holmström, M. R., Junehag, L., Velander, S., Lundberg, S., Ek, B., & Häggström, M. (2019). Nurses’ experiences of prehospital care encounters with children in pain. International Emergency Nursing, 43, 23-28. Viitattu 16.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.ienj.2018.07.004

IASP. 2020. Announces Revised Definition of Pain. International association for the study of pain. Viitattu 4.4.2024. Saatavissa https://www.iasp-pain.org/publications/iasp-news/iasp-announces-revised-definition-of-pain/

Jakopoviz, D., Falk, A. C. & Lindström, V. 2014. Ambulance personnel’s experience of pain management for patients with a suspected hip fracture: A qualitative study. International Emergency Nursing, 23, 244-249.

Kennel, J., Withers, E., Parsons, N. & Woo, H. 2019. Racial/Ethnic disparities in pain treatment: Evidence from Oregon emergency medical services agencies. Medical care, 57(12), 924–929. Viitattu 16.10.2024. Saatavissa doi 10.1097/MLR.0000000000001208

Kiavialaitis, G. E., Müller, S., Braun, J., Rössler, J., Spahn, D. R., Stein, P. & Kaserer, A. 2020. Clinical practice of pre-hospital analgesia: An observational study of 20,978 missions in Switzerland. American Journal of Emergency Medicine, 38, 2318-2323. Viitattu 16.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.ajem.2019.10.033

Kurki, J. 2024. Kivun kivunhoidon toteutuminen ja siihen vaikuttavat tekijät ensihoidossa. Kandidaatintutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Julkaisematon.

Lord, B., A Jennings, P. & Smith, K. 2016. The epidemiology of pain in children treated by paramedics. Paediatric emergency medicine, 28, 319-324. Viitattu 16.10.2024. Saatavissa 10.1111/1742-6723.12586

Matthews, R., McCaul, M., & Smith, W. (2017). A description of pharmacological analgesia administration by public sector advanced life support paramedics in the City of Cape Town. African Journal of Emergency Medicine, 7, 24-29. Viitattu 16.10.2024. Saatavissa http://dx.doi.org/10.1016/j.afjem.2017.01.002

Rahman, A., Curtis, S., DeBruyne, B., Sookram, S., Thomson, D., Lutz, S. & Samina, A.  2014. Emergency Medical Services Provider Comfort with Prehospital Analgesia Administration to Children. Prehospital and Disaster Medicine, 30(1), 66-71. Viitattu 16.10.2024.  Saatavissa 10.1017/S1049023X14001277

Vilcane, S., Scharonow, O., Weilbach, C. & Scharonow, M. 2023. Application of analgesics in emergency services in Germany: a survey of the medical directors. BMC Emergency Medicine, 23(104), 2–11. Viitattu 16.10.2024.  Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12873-023-00878-8

Wennberg, P., Möller, M., Sarenmalm, E. K. & Herlitz, J. 2020. Evaluation of the intensity and management of pain before arrival in hospital among patients with suspected hip fractures, 49, 1–8. Viitattu 16.10.2024. Saatavissa https://doi.org.10.1016/j.ienj.2019.100825

Whitley, D.E., Li, T., Jones, C., Cushman, J. T., Williams, D. M. & Shah, M. N. 2017. An Assessment of Newly Identified Barriers to and Enablers for Prehospital Pediatric Pain Management. Pediatric Emergency Care, 33(6), 381-387.

Whitley, G. A., Hemingway, P., Law, G. R. & Siriwardena, A. N. 2021. Ambulance clinician perspectives of disparity in prehospitalchild pain management: A mixed methods study. Health Science Reports, 1-11. Viitattu 16.10.2024. Saatavissa doi 10.1002/hsr2.261

Whitley, G. A., Hemingway, P., Law, G. R. & Siriwardena, A. N. 2022. Improving ambulance care for children sufering acute pain: a qualitative interview study. BMC Emergency Medicine, 22(96), 2–11. Viitattu 16.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12873-022-00648-y