Simulaatio on arkipäiväinen osa sosiaali- ja terveysalan koulutusta ammattikorkeakouluissa. Simulaatiossa opiskelijoilla on mahdollisuus harjoitella käytännön taitoja turvallisissa oppimisympäristöissä ja -tilanteissa, jotka ovat rakennettu työelämän autenttisia tilanteita simuloiviksi (Kokko 2016).
Korona-ajan vauhdittamana hybridisimulaatioiden osuus on lisääntynyt. Hybridisimulaatiossa osa opiskelijoista osallistuu paikan päällä simulaation toteutukseen ja osa seuraa ja osallistuu oppimistilanteeseen striimauksen välityksellä etänä. Hybridisimulaatiot mahdollistavat näin ollen myös suursimulaatioiden toteutuksen. Suursimulaatioiden toteutukset vaativat huolellista suunnittelua ja haastavat simulaatio-opetukseen liittyvän oppimiskeskustelun ohjaamisen uudella tavalla. Samoin tekniikan, kuten laitteiden, sovellusten ja yhteyksien, on tuettava toteutusta sekä opiskelijoiden aktiivista osallistumista. (Silen-Lipponen ym. 2021.)
Aiheina tekonivelkuntoutus ja selkäkipu
LAB-ammattikorkeakoulun Lahden ja Lappeenrannan kampusten fysioterapeuttiopiskelijat ovat opiskelleet yhteistoteutuksena alaraajan tekonivelleikkauksen jälkeistä fysioterapiaa ja selkäkipuisen asiakkaan kohtaamista kahden hybridisti järjestetyn suursimulaation myötä. Opiskelijat valmistautuivat kampuskohtaisissa ryhmissä kahteen simulaatiopäivään, joista toisessa toteutusvastuussa olivat Lahden opiskelijat ja toisessa Lappeenrannan opiskelijat opettajien ja simulaatio-ohjaajien johdolla.
Kummankin kampuksen opiskelijat jaettiin valmisteluryhmiin. Simulaatioon osallistuivat ryhmää edustavat opiskelijat; loput opiskelijat seurasivat oppimistilannetta striimauksen välityksellä. Etänä simulaatiota seuranneilla oli mahdollisuus osallistua chatin kautta.
Simulaatiossa fysioterapiatilanteen rakenne muistutti samaa kaavaa kuin työelämässä. Se sisälsi asiakkaan haastattelun, havainnoinnin ja tutkimisen, harjoitteiden ohjauksen ja kirjaamisen. Tilanteen jälkeen käyntiin oppimis- ja ohjauskeskustelu molempien kampusten opettajien ja simulaatio-ohjaajan johdolla.
Osallisuuden kokemus haasteena
Hybridisti järjestetyt suursimulaatiot koettiin opiskelijoiden keskuudessa opettavaiseksi, mutta toisaalta paikan päälle haluttiin tulla mukaan. Opetuksen ja oppimisen suunnittelussa tulisikin muistaa erilaiset oppijat ja oppimisen stategiat, mikä edellyttää erilaisten pedagogisten menetelmien hyödyntämistä. Suursimulaatioiden hybriditoteutuksen suunnittelussa opettajan haasteena on mahdollistaa jokaiselle opiskelijalle osallisuuden kokemus. Jatkossa onkin tärkeää pohtia, miten etänä olevien opiskelijoiden aktiivinen osallistuminen varmistetaan aiempaa paremmin.
Ohjaajan näkökulmasta tällainen hybridi suursimulaatio toimii siinä missä pienemmänkin toteutuksen simulaatio. Toki se vaatii teknistä huolellisuutta ja toimivia yhteyksiä.
Kirjoittajat
Minna Mukka ja Sari Soutukorva työskentelevät LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä lehtoreina.
Sannakaisa Marjamäki-Nieminen on simulaatio-ohjaaja LAB-ammattikorkeakoulussa.
Kaikki kirjoittajat ovat osallistuneet suursimulaatioiden suunnitteluun ja toteutukseen.
Lähteet
Kokko, R. 2016. Mistä on hyvät simulaatiot tehty? Ajatuksia edellytyksistä ja kehittämisideoita. Teoksessa Tieranta O & Poikela P. (toim.) Helmiä hoitotyön simulaatioissa. Hyviä käytänteitä ammattikorkeakouluista. Lapin ammattikorkeakoulu: Rovaniemi.
Sílen-Lipponen, M., Korvenoja, M., Välimäki, T., Aura, S. & Mönkkönen, K. 2021. Sosiaali- ja terveysalan suursimulaatio – kokemuksia moniammatillisen yhteistyön oppimisesta. Tutkiva Hoitotyö. 19 (1) 20‒27.
stevebp. 2015. Buissinne, S. Fysioterapia, voimaharjoittelu. Pixabay.Viitattu 10.5.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/fysioterapia-voimaharjoittelu-595529/
