Kokemuksia valtimopotilaan etäkohtaamisesta

Hengitys- ja verenkiertoelimistön fysioterapia-opintojaksolla toteutettiin ensimmäistä kertaa valtimotautipotilaan elintapaohjauksen simulaatioharjoitus verkkovälitteisesti keväällä 2020. Simulaation harjoitus- ja oppimiskeskusteluvaiheet toteutettiin reaaliaikaisesti Zoom-sovelluksen avulla.

Simulaatioharjoitus sisälsi kaksi erilaista skenaariota, joiden avulla oli tarkoituksena harjoitella vastavuoroisen ja voimaannuttavan ilmapiirin luomista, asiakkaan muutosvalmiuden arviointi- ja motivaation herättämisen taitoja sekä prosessimaisen muutosohjauksen käynnistämisen taitoja.

Simulaatioharjoitus oppimistilanteena

Fysioterapeutin, asiakkaan ja havainnoitsijan rooleissa toimineille opiskelijoille sekä harjoitusta ohjanneelle opettajalle suoritettiin simulaatioharjoituksen jälkeen yksilöhaastattelut. Haastatteluilla pyrittiin selvittämään, millaisia oppimiskokemuksia eri rooleissa toimineet henkilöt olivat kokeneet.

Simulaatioharjoituksen onnistumisen edellytykseksi koettiin harjoitustilanteen pelisääntöjen kertaaminen ja positiivisen ilmapiirin luominen. Haastatteluissa kävi myös ilmi, että havainnoitsijan rooleissa toimivien opiskelijoiden aktiivisuuden ylläpitämisessä auttaa henkilökohtaisten muistiinpanojen kirjoittaminen. Ohjaavan opettajan antamat oppimistavoitteiden suuntaiset teemat simulaatiotilanteen havainnoimiseen nähtiinkin tärkeänä edellytyksenä oppimiselle.

Harjoituksen jälkeinen reflektoiva ja oivalluttava oppimiskeskustelu koettiin merkitykselliseksi vaiheeksi, jossa analysoitiin tapahtunut ja oppimisen kokemukset. Fysioterapeutin roolissa toimineiden havainnot keskittyivät pääosin oman toiminnan reflektointiin, kun taas havainnoitsijat auttoivat fysioterapeutteja näkemään esiin tulleita asioita laaja-alaisemmin ja hahmottamaan uusiakin näkökulmia. (Halme 2020.)

Kuva 1. Verkkovälitteinen simulaatioharjoitus mahdollisti tehokkaan lomakkeiden käytön (Kuva: Karim Halme)

Katse, eleet ja ilmeet tärkeitä

Fysioterapeutin rooleissa toimineiden opiskelijoiden oppimisen kokemukset liittyivät valtimotautipotilaan ohjausosaamiseen. He kokivat oppineensa hyödyntämään muun muassa Sydänliiton ammattilaisnetin verkkosivuston materiaalia osana ohjausprosessia. Lisäksi kokonaisuuden huomiointi sekä asiakkaan yksilöllisten avain- ja riskitekijöiden puheeksi ottaminen nähtiin tärkeänä oppimisen kokemuksena.

Kehittymisen kokemuksena tuotiin esiin myös oman ammatillisen identiteetin kasvu, koska simulaatioharjoitusta varten sai itsenäisesti kerätä tietoa asiakastapaukseen liittyen ja toimia tilanteessa vastuullisena fysioterapeuttina. Havainnoitsijoiden oppimiskokemuksissa korostui valtimotautipotilaan kohtaaminen ja asiakaslähtöinen ohjaus. Katsekontakti, eleet ja ilmeet ovat tärkeässä asemassa verkkovälitteisessäkin kohtaamisen tilanteessa. (Halme 2020.)

Kirjoittajat

Karim Halme on fysioterapeuttiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulusta Lappeenrannan kampukselta. Hän teki työelämäprojektin aiheesta Valtimotautipotilaan elintapaohjauksen verkkovälitteinen simulaatioharjoitus.

Outi Pöyhönen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapiayksikön lehtorina ja hän toimi työelämäprojektin ohjaajana.

Lähteet

Halme, K. 2020. Valtimotautipotilaan elintapaohjauksen verkkovälitteinen simulaatioharjoitus. Työelämäprojektityö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lappeenranta. Julkaisematon materiaali.