Simulaatiot ovat juurtuneet sosiaali- ja terveysalan opintojen opetusmenetelmäksi. Se on mahdollistanut todenmukaisien tilanteiden harjoitteluja ilman, että potilasturvallisuus vaarantuu. Simulaatioista on tullut rutiinia terveydenhuollon koulutuksissa, ja niiden on todettu parantavan osallistujan tietoperustaa, kliinisiä taitoja sekä itseluottamusta (Alanazi 2017). Sairaanhoitajakoulutuksen suursimulaatiota suunniteltiin toteutettavaksi LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampukselle (Kilpinen 2023). Tämä artikkeli käsittelee hyvien simulaatioperiaatteiden mukaisesti toteutettua suursimulaatiota toukokuussa 2023.
Simulaatiopedagogiikka mahdollistaa todistettavasti tehokkaan opettamisen (Pakkanen 2012). Simulaatiotilanteen suunnittelu sekä käyttöönotto vaatii aikaa. Jäljittelemällä todentuntuisia tilanteita aiheutetaan osallistujalle muistijälki, josta tulevaisuudessa on hyötyä ja joka vaikuttaa toimintaan muun muassa potilasturvallisuutta tukien.
Hyvien simulaatioperiaatteiden mukaisesti simulaatioon kuuluu kolme osaa, suunnittelu- toteutus- jälkipurku. Suunnittelussa tulee pohtia simulaation oppimistavoitteita, jotta simulaatiolla on merkitystä. Niiden on kuljettava luonnollisesti koko koulutuksessa ja niitä on mahdollista myös mitata (Nurmi 2013). Skenaario myötäilee oppimistavoitteita sekä opintojakson tavoitteita suhteessa opiskelijoiden osaamisen tasoon sekä haastaen heitä sopivassa suhteessa. Suunnittelussa on hyvä hyödyntää simulaatio-ohjaajan sekä hoitotyön lehtorin teoreettista, että pedagogista ammattitaitoa.
![[Alt-teksti: kuvaruutunäkymä vastauksista, mainittuja vastauksia esimerkiksi potilasturvallisuus, osaamisen taso ja reflektointi.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/06/418_2023_Koko-paivan-suursimulaati-keskittyi-turvallisen-laakehoidon-opetteluun-1024x490.png)
Suursimulaatio järjestettiin koko päivän aktiviteettina. Päivä aloitettiin kertomalla simulaation kulusta, simulaatiopedagogiikasta, tavoitteista sekä jälkipurkufoorumista. Opiskelijat olivat päässeet tutustumaan kolmiosaiseen simulaatioon jo ennakkoon, sekä heillä oli artikkelit, jotka tukivat teoreettisia tietoja ennen simulaatioon saapumista. Simulaatio tapahtui opintojakson teoria- ja harjoitustuntien jälkeen, mikä mahdollisti osaamisentason haastamisen. Opiskelijat oli jaettu pieniin ryhmiin, jotka toimivat niin simulaation kuin purkufoorumin osallistujina.
Kolmiosaiseen simulaatioon arvottiin aina eri osallistujat. Näin mahdollistettiin monen osallistuminen. Simulaatiotilanteessa potilasta esitti opiskelija, jotta saatiin kokonaisvaltaista potilaan kohtaamista sekä potilaan näkökulma tilanteesta.
Kokonaistavoitteena oli turvallisen lääkehoidon prosessien toteuttaminen. Simulaatiossa yhdistyi niin akuutin tilanteen, toimenpiteen jälkeisen seurannan kuin kotiuttamisen näkökulma yhdistettynä turvalliseen lääkehoitoon. Opiskelijat pääsivät luottamaan omiin kliinisiin taitoihin sekä yhdistämään harjoittelun teoriatietämykseensä. Simulaatiossa vahvistuivat tiimityötaidot sekä kommunikointi.
On todettu, että simulaatiot kehittävät sairaanhoitajien kliinistä osaamista kontrolloidussa ja turvallisissa olosuhteissa (Siew. 2021). Simulaatiotilanteet ovat olleet sairaanhoitajaopiskelijoiden kesken hyvin suosittuja, ja tulevaisuudessa ne tulevat lisääntymään. Simulaatiopäivä sai erinomaiset palautteet, ja tätä simulaatioprosessia hyödynnetään jatkossakin sairaanhoitajakoulutuksen verkkototeutuksessa.
Fanny Kilpinen toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja osallistui suursimulaation toteuttamiseen.
Lähteet
Alanazi, A. A., Nicholson, N., & Thomas, S. 2017. The use of simulation training to improve knowledge, skills, and confidence among healthcare students: a systematic review. Internet Journal of Allied Health Sciences and Practice, 15(3). Viitattu 1.6.2023. Saatavissa https://nsuworks.nova.edu/ijahsp/vol15/iss3/2/
Kilpinen, F. 2023. Sairaanhoitajakoulutuksen suursimulaatioiden rantautuminen Lahden kampukselle. LAB Focus. Viitattu 2.6.2023. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/sairaanhoitajakoulutuksen-suursimulaatioiden-rantautuminen-lahden-kampukselle/
Nurmi, E., Rovamo, L. & Jokela, J. 2013. Simulaatiotilanteiden suunnittelu. Simulaatio-oppiminen terveydenhuollossa. Helsinki: Fioca. Viitattu 30.5.2023.
Pakkanen. J., Stolt, M. & Salminen, L. 2012. Potilassimulaatio sairaanhoitajaopiskelijoiden hoitotyön taitojen oppimisessa – kirjallisuuskatsaus. Hoitotiede. 24. 2. Pro Quest Central. Viitattu 31.5.2023.
Siew, A.L., Wong, J.W. & Chan, E-Y. 2021. Effectiveness of simulated patients in geriatric education: A scoping review. Nurse Education Today. Vol. 100. Viitattu 2.6.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.nedt.2021.104856
