Sairaanhoitajakoulutuksen suursimulaatioiden rantautuminen Lahden kampukselle

Sairaanhoitajakoulutuksen haasteita on kansainvälisesti ollut teorian ja käytännön yhdistäminen. Näiden asioiden yhdistäminen hidastaa opiskelijan oppimisprosessia, ammatillista kasvua sekä työelämään integroitumista. (Koukourikos ym. 2021) Vaikeuksien helpottamiseen on luotu erilaisia oppimismenetelmiä, joissa reflektoidaan omaa oppimista. Tässä artikkelissa tarkastellaan suursimulaatiomenetelmää, jolla pyritään jäljittelemään kliinistä hoitotyötä sekä tosielämän potilastilanteita.

Suursimulaatioista on saatu erinomaisia kokemuksia, ja ne ovat yleistymässä pienempien simulaatioiden rinnalle. Itä-Suomen yliopisto ja erityisesti hoitotieteiden laitos on ollut edelläkävijä, jonka kokemuksia on hyödynnetty moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä. Tutkimuksien mukaan simulaatiot on todettu turvalliseksi ympäristöksi oppia sekä teoriatietoa että käytännön soveltamisen teemoja. (Silén-Lipponen ym. 2021) Suursimulaatioilla tarkoitetaan kustannustehokasta oppimismenetelmää, jossa osanottajia on verraten enemmän kuin normaalissa simulaatiotilanteessa.

Hyödyt havaittu

Suursimulaatioiden toimivuutta on tutkittu muun muassa Nursing Open -lehdessä vuonna 2021. Noin 95% osallistujista koki saaneensa suursimulaatioista hyötyä omaan kliiniseen työhönsä tai opintoihinsa (Saaranen ym. 2020). LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapian koulutusohjelmassa hybridisuursimulaatiota hyödynnettiin erityisesti korona-aikana. Sekä opiskelijoiden että ohjaajien kokemukset olivat positiivisia, ja simulaatiot koettiin opettavaisiksi (Mukka ym. 2022.)

Kokemuksellisen tiedon perusteella opettaja pystyy simulaatioissa tukemaan ja varmistamaan opetuksen vaikutuksen varsinkin analysoimalla opiskelijoiden reflektiivisyyttä ja sen kehittymistä (Hyvärinen ym. 2013). Tutkimusten mukaan simulaatio-opetus on noussut merkittäväksi pedagogiseksi työkaluksi (Kettunen 2014). Mainittakoon, että simulaatiot ovat nousseet LAB- sairaanhoitajaopiskelijoiden suosioon varsinkin Lahden kampuksella, ja niitä toivotaan lisää useimpien opintojaksojen loppupalautteissa.

[Alt-teksti: hoitohuone potilassänkyineen tarkkailuikkunan takana; ikkunan tällä puolella näkyy sama tila kameran välityksellä tietokoneruudulta.]
Kuva 1. Simulaatioskenaarioilla voidaan jäljitellä hoitotyön todellisia ulottuvuuksia. (Kuva: Fanny Kilpinen)

Positiiviset kokemukset ja opiskelijoiden toiveet huomioiden on Lahden kampuksen ensimmäisen hoitotyön suursimulaation suunniteltu tapahtuvan lääkehoidon opintojaksolla toukokuussa 2023. Osallistujamääräksi on kaavailtu 55, ja kolmiosainen simulaatio kestää yhden päivän.

Tapahtuman potilasskenaariossa on sepelvaltimotautikohtauksen akuuttivaihe, postoperatiivinen seuranta ja lääkehoidon ohjaus. Tämän suursimulaation kautta voidaan pohtia, voisiko metodia hyödyntää tulevaisuudessa enemmänkin hoitotyön koulutusohjelmassa.

Kirjoittaja 

Fanny Kilpinen toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa Lahden kampuksella ja kuuluu ensimmäisen hoitotyön suursimulaation vetäjiin. 

Lähteet 

Hyvärinen, M-L., Vaajoki, A., Ruth, K. & Saaranen, T. 2013. Ylipistopedagogiikka. vol 20. nro 2. Viitattu 9.2.2023. Saatavissa https://yliopistopedagogiikka.files.wordpress.com/2013/09/yliopistopedagogiikka-2-13-hyvc3a4rinen-ym.pdf

Kokko, R. 2016. Mistä on hyvät simulaatiot tehty? Lapin ammattikorkeakoulu. Teoksessa Tieranta, O. & Poikela, P. (toim.) Helmiä hoitotyön simulaatioissa. Hyviä käytänteitä ammattikorkeakouluista. Viitattu 9.2.2023. Saatavissa https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=aba1cd61-36ea-41c9-9063-7d335a63b26c

Koukourikos, K., Tsaloglidou, A., Kourkouta, L., Papathanasiou; I., Iliadis, C., Fratzana, A. &  Panagiotou, A. 2021. Simulation in Clinical Nursing Education. Acta Inform Med. 2021 Mar;29(1):15–20. Viitattu 8.2.2023. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8116070/

Mukka, M., Soutukorva, S. & Marjamäki-Nieminen, S. 2022. Kokemuksia hybridisti toteutetuista suursimulaatioista. LAB Focus. Viitattu 7.2.2023. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/kokemuksia-hybridisti-toteutetuista-suursimulaatioista/

Saaranen, T., Silén-Lipponen, M., Palkolahti, M., Mönkkönen, K., Tiihonen, M. & Sormunen, M. 2020. Interprofessional learning in social and health care—Learning experiences from large-group simulation in Finland. Nursing Open. 2020; 7: 1978–1987. Viitattu 7.2.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1002/nop2.589

Silén-Lipponen, M., Korvenoja, M., Välimäki, T., Aura, S., Mönkkönen, K. & Saaranen, T. 2021. Sosiaali- ja terveysalan suursimulaatio – kokemuksia moniammatillisen yhteistyön oppimisesta. Tutkiva Hoitotyö 19(1), 20–27. Viitattu 9.2.2023. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/349716350_Sosiaali-_ja_terveysalan_suursimulaatio_-_kokemuksia_moniammatillisen_yhteistyon_oppimisesta