Kolmas sektori tarkoittaa julkisen sektorin ja yksityisen sektorin ulkopuolista järjestäytynyttä kansalaistoimintaa (Möttönen 2014, 201). Kolmannen sektorin järjestöt ja yhdistykset tekevät kuntien ja hyvinvointialueiden rinnalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä (Soste 2021). Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tarkoittaa toimintaa, joka pyrkii ylläpitämään ja lisäämään kansalaisten terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Se käsittää sairauksien ja syrjäytymisen ehkäisyn sekä osallisuuden lisäämisen väestössä. (Lyytikäinen ym. 2017, 7).
Kolmannen sektorin toimijat ovat sekä toteuttajia että välineitä työssä, jossa ihmisten osallisuutta ja osallistumista oman elinympäristönsä ja arkensa parantamiseen halutaan tukea (Soste 2021). Sosiaalinen liittyminen muihin ihmisiin on perustarve, ja omassa vertaisyhteisössä osalliseksi pääseminen edistää sosiaalista hyvinvointia. Sosiaalinen hyvinvointi toimii perustana myös muulle hyvinvoinnille. (Fadjukoff ym. 2022, 327–328, 330.)
Työelämään mukaan pääsy edistää ihmisen hyvinvointia monella tasolla (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020, 13). Kuitenkin useat nuoret aikuiset kärsivät heikentyneestä hyvinvoinnista ja toimintakyvystä, ja työkyvyttömyyden vuoksi työelämästä syrjään jääneiden nuorten määrä on kasvanut 2000-luvulla (Shemeikka ym. 2014, 2, Koskenvuo 2017). Ongelmia on myös osatyökykyisenä työelämään sijoittumisessa (Koskenvuo 2017).
Karimäen (2023) soveltavassa tutkimuksessa selvitettiin osatyökykyisten nuorten kokemuksia, työ- ja toimintakykyä sekä koulutukseen tai työelämään sijoittumista tukevia palveluja. Pyrkimyksenä oli muun muassa nostaa esiin hyviä toimintatapoja työ- ja koulutuspolun tukemiseen asiakasnäkökulmaan perustuen. Opinnäytetyö valmistui LAB-ammattikorkeakoulun ja kolmannen sektorin ASKELMAT-hankkeeseen.
Ryhmä- ja vertaistoiminta tuo kyvykkyyttä arkeen
Tutkimuksessa nousi esiin kolmannen sektorin vertais- ja ryhmätoimintojen suuri merkitys nuorten kuntoutumisessa ja yleisen hyvinvoinnin sekä toimintakyvyn ylläpitämisessä. Tutkimuksessa haastatellut nuoret olivat itse hakeutuneet kolmannen sektorin tarjoamiin avoimiin ryhmiin ja palveluihin, jotka olivat tarjonneet yhteisöllisyyttä ja syyn lähteä kotoa. Nuoret tunnistivat ryhmien tarjoamat säännölliset sosiaaliset kontaktit ja arkea rytmittävät kokoontumiset hyvinvointiaan tukeviksi elementeiksi. (Karimäki 2023.)
Kolmannen sektorin toiminta oli täydentänyt julkisia palveluita tarjoamalla mielekkäitä ja aktivoivia arjen sisältöjä tukemaan toiminta- ja työkyvyn saavuttamista. Matalan kynnyksen avoin toiminta, kuten ryhmät, valmennukset ja kurssit, tarjosi nuorille tilaisuuksia kartuttaa sosiaalista, tiedollista ja taidollista pääomaansa. Tutkimuksen perusteella kolmannen sektorin vahvuutena on mahdollisuus vastata asiakaslähtöisesti arjen tarpeisiin ja tarjota yhteisö ja kuulumisen paikka heille, joita muutoin uhkaa syrjään jääminen. (Karimäki 2023.)
Kirjoittajat
Emma Karimäki on sosiaali- ja terveysalan YAMK-opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittäjä -koulutusohjelmassa.
Tuija Rinkinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikön lehtorina.
Lähteet
Fadjukoff, P., Kainulainen, S., Pirhonen, J., Saaranen, T., Valokivi, H., & Vauhkonen, A. 2022. Sosiaalinen hyvinvointi turvaa terveyttä. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti. Vol. 59(3), 327–335. Viitattu 29.5.2023. Saatavissa https://doi.org/10.23990/sa.111453
Karimäki, E. 2023. Osatyökykyisten nuorten aikuisten palvelukokemukset: kokemuksia työ- ja toimintakykyä sekä koulutukseen tai työelämään sijoittumista tukevista palveluista. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.9.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023082825006
Koskenvuo, K. 2017. Yhä useampi nuori päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle. Kela. Tutkimus-blogi. Viitattu 29.5.2023. Saatavissa https://bit.ly/3YIwYq4
Lyytikäinen, M., Koivisto, J., Savolainen, N. & Rotko, T. 2017. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keinoja. Innokylän innovaatiokatsaus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Työpaperi 13/2017. Viitattu 29.5.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-840-1
Min An. 2018. People silhoutte during sunset. Pexels. Viitattu 5.9.2023. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/people-silhouette-during-sunset-853168/
Möttönen, S. 2014. Kansalaisyhteiskunta, talous ja hyvinvointivaltio. Teoksessa Särkelä, R., Siltaniemi, A., Rouvinen-Wilenius, P., Parviainen, H. & Ahola, E. (toim.) Hyvinvointitalous. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, 200–209. Viitattu 29.5.2023. Saatavissa https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2018/11/hyvinvointitalous_final.pdf
Shemeikka, R., Rinne, H., Saares, A., Murto, J. & Kaikkonen, R. 2014. Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012–2013. ATH-tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 9. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 29.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-209-6
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020. Työkykyohjelma 2020–2022: Ohjelma ja hakuopas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:11. Viitattu 29.5.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9866-7
Soste. 2021. Järjestöjen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Suomen sosiaali ja terveys ry. Viitattu 29.5.2023. Saatavissa https://www.soste.fi/jarjestojen-rooli-hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisessa/
