Tyypin 1 diabetes on haiman puutteellisesta insuliininerityksestä johtuva pitkäaikaissairaus, joka edellyttää säännöllistä insuliinin annostelua elimistöön insuliinipumpun tai pistoshoidon avulla verensokeritasapainon ylläpitämiseksi (Duodecim 2026). Vuonna 2024 suomessa asui noin 45 170 tyypin 1 diabetesta sairastavaa henkilöä (THL 2025).
Hoidossa keskitytään usein fyysisiin tekijöihin, kuten verensokeritasapainoon ja insuliinihoitoon, vaikka myös psyykkisellä hyvinvoinnilla on merkittävä rooli sairauden hallinnassa. Diabetes edellyttää jatkuvaa ja kokonaisvaltaista sitoutumista hoitoon, mikä voi kuormittaa sairastavaa ja ilmetä hoitoväsymyksenä. Hoitoväsymyksellä tarkoitetaan sairauteen ja päivittäiseen omahoitoon kuten lääkintään, ruokavalioon sekä liikuntaan liittyvää väsymystä. Puutteellinen omahoito voi johtaa diabetesta sairastavan heikentyneeseen verensokeritasapainoon ja elämänlaatuun. (Jiyeon ym. 2015.) Tyypin 1 diabetesta sairastavilla hoitoväsymys on yleistä, ja jopa 80 % sairastavista on kokenut hoitoväsymystä jossain vaiheessa elämäänsä (Korkki 2024, 16).
Hoitoväsymykseen voi liittyä fyysistä väsymystä, uupumusta, turhautumista, sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia, pelkoa mahdollisista komplikaatioista, toivottomuutta, aggressiota, ahdistuneisuutta ja pessimismiä (Fisher ym. 2007). Verensokeriarvojen vaihtelu voi heijastua suoraan mielialaan samalla kun sairauteen liittyvä stressi altistaa ahdistuneisuudelle sekä masennukselle, joiden riski on merkittävästi koholla tyypin 1 diabeetikoilla. Nämä edelleen tekevät hoidosta haastavampaa vaikuttamalla omahoidon lisäksi jälleen verensokeritasapainoon (Leppävuori 2010).
Kun motivaatio omahoitoon heikkenee, verensokerien hallinta vaikeutuu ja riski lisäsairauksille kasvaa. Samalla riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteet lisääntyvät sairastavan kokiessa, ettei pysty ylläpitämään hoitorutiineja tietotaidosta huolimatta (Koski 2022, 9). Hoitoväsymys saattaa myös heikentää hoitomyönteisyyttä ja kykyä noudattaa yksilöllistä hoitosuunnitelmaa (Insuliininpuutosdiabetes: Käypä hoito -suositus 2022). Kokonaisvaltainen hyvinvointi edellyttää psyykkisen puolen huomiointia fyysisen hoidon rinnalla.
Uusi näkökulma omahoitoon
Hyvän hoitotasapainon saavuttamiseksi hoitoväsymyksen tunnistaminen on olennainen osa omahoitoa ja auttaa ylläpitämään hoitorutiineja. Terveydenhuollon tarjoamia keinoja voivat olla esimerkiksi tavoitteiden tarkastelu, haasteiden tunnistaminen, ratkaisujen ja tuen etsiminen sekä edistyksen seuranta (Laliberte 2011, 241–243).
Omahoitoa tukevat parhaiten menetelmät, joita on helppo toteuttaa arjessa. Erityisesti stressinhallinnan keinojen on todettu olevan vaikuttavia, koska stressin on huomattu olevan yhteydessä heikompaan verensokeritasapainoon (Franc ym. 2023). Lehtisen ja Metsälän (2025) opinnäytetyö esittelee hoitoväsymykseen ja omahoitoon psykofyysisen fysioterapian menetelmänä hengitys ja tunnetaitoharjoituksia sisältävän käytännön oppaan. Psykofyysiset harjoitteet parantavat epämiellyttävien tunteiden sietokykyä, kehon tarpeiden tunnistamista ja mielialaa vähentäen itsensä tuomitsemista ja edistäen hyvinvointia tukevien päätösten tekoa arjessa sekä omahoitoon sitoutumista (Mehling ym. 2011). Kaikki nämä tekijät voivat ehkäistä hoitoväsymystä.
Toimiva omahoito ei ole vain lääketieteellisten ohjeiden noudattamista vaan myös arjen sujuvuuden ja hyvinvoinnin vahvistamista. Omahoidossa keskeistä on minäpystyvyys, eli kokemus siitä, että pystyy itse vaikuttamaan omaan hyvinvointiinsa. Vahva minäpystyvyys on yhteydessä parempaan hoitoon sitoutumiseen ja terveyskäyttäytymiseen (Qin ym. 2020). Sairastavat tarvitsevatkin tutkimustietoa ja konkreettisia työkaluja, joilla he voivat aktiivisesti vaikuttaa omaan jaksamiseensa ja elämänlaatuunsa.
Kirjoittajat:
Oona Lehtinen onLAB-ammattikorkeakoulun fysioterapian tutkinto-opiskelija
Heli Lahtio työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä fysioterapian lehtorina
Lähteet
Duodecim. 2026. Tyypin 1 diabeteksen hoito. Lääkärikirja Duodecim / Terveyskirjasto. Viitattu 7.6.2026. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00774
Fisher, E., Thorpe, C., McEvoy Devellis, B. & Devellis, R. 2007. Healthy coping, negative emotions, and diabetes management: a systematic review and appraisal. Viitattu 6.6.2025. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/18057276/
Franc, S., Bensaid, S., Schaepelynck, P., Orlando, L., Lopes, P. & Charpentier, G. 2023. Impact of chronic emotions and psychosocial stress on glycemic control in patients with type 1 diabetes. Heterogeneity of glycemic responses, biological mechanisms, and personalizedmedical treatment. Diabetes & Metabolism, 49(6), 101486. Viitattu 6.6.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.diabet.2023.101486
Insuliininpuutosdiabetes. Käypä hoito -suositus. 2022. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 6.7.2026. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50116?tab=suositus#K1
Jiyeon, L., Eun-Hyun, L., Chun-Ja, K. & Seung Hei, M. 2015. Diabetes-related emotional distress instruments: A systematic review of measurement properties. NCPI. Viitattu 6.6.2026. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26271434/
Korkki, R. 2024. Diabetes arjessa 2024. Diabetesliitto ry. Viitattu 6.6.2026. Saatavissa https://diabetes.fi/wp-content/uploads/2024/11/Diabetes-arjessa-2024-selvitys-Diabetesliitto.pdf
Koski, S. 2022. Diabetes arjessa. Suomen Diabetesliitto ry. Viitattu 7.6.2026. Saatavissa https://diabetes.fi/wp-content/uploads/p4-migraatio/Tiedostot/Diabetesliitto/Vaikuttaminen/Diabetes_arjessa_2022.pdf
Laliberte, R. 2011. Diabetes kuriin. Kaikki mitä on tiedettävä diabeteksesta. Valitut palat. Helsinki.
Lehtinen, O. & Metsälä, M. 2025. Tyypin 1 diabeetikoiden hoitoväsymyksen omahoito: psykofyysisten harjoitteiden opas kotiin. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.6.2026. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/882521
Leppävuori, A. 2010. Masennus ja diabetes. Duodecim, 126(5), 521–527. Viitattu 7.6.2026. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo98643
Mehling, W., Wrubel, J., Daubenmier, J., Price, C., Kerr, C., Silow, T., Gopisetty V. & Stewart, A. 2011. Body Awareness: a phenomenological inquiry into the common ground of mindbody therapies. PMC. Viitattu 6.6.2026. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3096919/
Qin, W., Blanchette, J. E. & Yoon, M. 2020. Self-Efficacy and Diabetes Self-Management in Middle-Aged and Older Adults in the United States: A Systematic Review. Diabetes Spectrum, 33(4), 315–323. Viitattu 7.6.2026. Saatavissa https://doi.org/10.2337/ds19-0051
THL. 2025. Laaturekisterit: Diabetesrekisteri. Viitattu 6.6.2026. Saatavissa https://repo.thl.fi/sites/nqrdm/viimeisin/
