Koronapandemian puhjettua normaali arki määriteltiin uudelleen. Oli jäätävä kotiin ja jatkettava mahdollisuuksien mukaan paitsi työskentelyä myös vapaa-ajan viettoa etänä. Kun sisäaktiviteetit peruttiin, moni suuntasi ulos liikkumaan. Koronarajoituksilla oli myös monenlaisia vaikutuksia yritystoimintaan.
Koronarajoitusten alettua lähes kaikki vapaa-ajan tarjonta ja viihde, kuten elokuvateatterit, kuntosalit, uimahallit ja ryhmäliikuntamahdollisuudet suljettiin. Vain esimerkiksi pienten kokoontumisten tai lasten harrastustoiminnan kohdalla voitiin tehdä poikkeuksia. Muun muassa Helsingissä ja Lahdessa oltiin huolissaan alueen uimahallien sulkemisesta ja siitä, mikä vaikutus sillä on ihmisten terveydelle (Mäkinen 2021; Valkonen 2021).
Rajoitusten vaikutukset yksilöille ja yrityksille
Vapaa-ajan vietto on parin vuoden aikana muuttunut pandemian tuomien haasteiden takia. Lindénin ja Peltosen (2022, 29) tekemän selvityksen mukaan yli 44 prosentilla ihmisistä on paljon vapaa-aikaa viikolla, mutta lähes 80 prosenttia vastaajista ei vietä sitä kodin ulkopuolella. Syynä kotiin jäämiselle on se, että vapaa-ajan vieton vaihtoehdot ovat kaventuneet ja koronan vuoksi terveysriskeille altistumisen mahdollisuus on suuri. Ulkoilu on kasvattanut suosiotaan, ja sillä on epäilemättä etunsa: henkinen ja fyysinen hyvinvointi lisääntyvät ja ihmisjoukkoja voi ulkona omatoimisesti vältellä.
Sisäaktiviteetteja tarjoaville yrityksille korona-aika on ollut vaikeaa. Liikunta- ja harrastetilat on välillä pitänyt kokonaan sulkea ja kun tiloja on päästy vihdoin avaamaan, niitä on pitänyt usein järjestellä tai muokata tartuntariskin pienentämiseksi. Uusille, suunnitteilla oleville yrityksille tilanne on ollut vähintään yhtä haasteellinen. Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n liiketoimintakehittäjän mukaan korona hidasti uusien yritysten perustamista. Niihin liittyvät yhteydenotot loppuivat lähes kokonaan vuoden 2020 maaliskuusta kesäkuuhun asti. Sen sijaan nykyiset yrittäjät soittivat hätääntyneinä ja kysyivät neuvoa, miten he selviäisivät pandemiasta ja sen aiheuttamista talousongelmista. (Lindén & Peltonen 2022, 13.)
Paluu sisätiloihin
Onneksi sisäaktiviteetit tekevät taas paluuta. Uutiset kertovat, että teatterit ovat jälleen auki ja liikuntapaikkoja pääsee käyttämään. Koska ihmiset ovat tottuneet olemaan kotona, voi se tarkoittaa palveluntarjoajille ongelmien jatkumista. Paluu entiseen on haastavaa. Kodin ulkopuolella vietetty vapaa-aika on yhä vähäistä. Ihmiset välttelevät edelleen paikkoja, joissa on tungosta. (Lindén & Peltonen 2022, 46.)
Nähtäväksi jää, miten sisäaktiviteettien ja muun kulttuuritarjonnan tilanne kehittyy jatkossa. Uskaltavatko ihmiset taas mennä muiden joukkoon ahtaisiin tiloihin vai ovatko yrittäjät valmiita tekemään muutoksia turvallisuuden parantamiseksi? Hygieniatoimenpiteillä ja riittävän väljillä, turvallisilla tiloilla voidaan edistää sekä ihmisten että liiketoimintojen etua (Lindén & Peltonen 2022, 46).
Kirjoittajat
Kaisu Lindén ja Penina Peltonen ovat valmistumassa tradenomeiksi LAB-ammattikorkeakoulusta englanninkielisestä kansainvälisen kaupan koulutuksesta.
Sari Suominen toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä Lahdessa.
Lähteet
Hermann, S. & Richter, F. 2017. Murtomaahiihto-talvi-maastohiihto-3020751. Pixel2013. Pixabay. Viitattu 11.4.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/murtomaahiihto-talvi-maastohiihto-3020751/
Lindén, K. & Peltonen, P. 2022. Indoor Activities in Lahti: Business idea and marketing plan for a minigolf course. Opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.4.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204064655
Mäkinen, E. 2021. Miksi koronavirus tarttuu uimahallissa mutta ei päiväkaljalla? Helsingin Sanomat. Viitattu 28.4.2022. Saatavissa https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008504242.html
Valkonen, E. 2021. Pitäkää uimahallit Lahdessa auki. Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 7.4.2022. Saatavissa https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/4158833
