Kasvikokemuksia kaupungin lapsille -opinnäytetyö keskittyi koulujen viljelytoiminnan kehittämiseen ja viheralueiden merkityksen tarkasteluun kaupunki- ja kouluympäristössä. Viljelytoimintaa kehitettiin Tampereella sijaitsevan Juhannuskylän koulun opettajien ja oppilaiden kanssa. Työssä käytettiin palvelumuotoilun menetelmiä, kuten haastatteluja, havainnointia, kyselytutkimusta ja työpajatyöskentelyä. (Luonuankoski 2022.)
Viljelytoimintaa voidaan käyttää monen eri oppiaineen opettamisessa, ja se tarjoaa hyvän ympäristön monialaisiin oppimiskokemuksiin (Puutarhakasvatus.fi 2021). Koulujen viljelmät voivat kuitenkin tuoda myös muita hyötyjä kouluympäristöön.
Pihoihin tuotiin luontoelementtejä, istutuksia ja viljelylaatikoita, jotka rikastuttivat pihojen mikrobiyhteisöä. Hankkeen tulosten perusteella pihasta saadun päivittäisen luontokosketuksen kautta, riski sairastua immuunivälitteisiin sairauksiin väheni. Lisäksi lasten aktiivisuus lisääntyi ja luontosuhde vahvistui istutuksia ja viljelmiä hoidettaessa. Pihat vaikuttivat myönteisesti mielialaan, jaksamiseen ja motivaatioon. Samalla kasvattajat saivat pihasta uuden välineen opetukseen. (Sinkkonen 2019, 2–3.)
Viljelytoiminta koulussa
Koulun pihassa olevat viljelmät tuovat viljelytoiminnan fyysisesti lähelle. Se auttaa ottamaan ne osaksi koulujen arkea ja yhteensovittamaan osaksi opetusta ja opetussuunnitelmaa (Paloniemi ym. 2017). Kun osoitetaan, miten viljelmiä voidaan käyttää monipuolisesti opetuksessa, riski viljelytoiminnan muodostumisesta opettajia kuormittavaksi toiminnaksi vähenee. Oppilaiden osallistuminen toiminnan suunnitteluun alusta lähtien voi vahvistaa heidän sitoutumistaan ja antaa heille omistajuuden toimintaan. Se voi myös lisätä lasten sidettä koulun tiloihin, kun he pääsevät vaikuttamaan oman arkiympäristönsä rakentamiseen. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi, opinnäytetyössä tärkeiksi asioiksi viljelytoiminnan toteuttamisessa nousivat toiminnan tekeminen merkitykselliseksi oppilaille, toiminnan konkretisointi esimerkiksi käytännön ohjeiden ja vinkkien kautta sekä toiminnan jatkuvuus.
Opinnäytetyön lopputuotteeksi muodostui kouluille suunnatut Kasvatan ruokaa itse! -viljelyoppaat viljelytoiminnan toteuttamisen tueksi. Ne antavat ideoita, ohjeita ja opastusta, ja tukevat oppilaiden tekemistä selkeiden viljelyohjeiden ja kasvikorttien avulla. Opettajille tarjotaan tukea mm. toiminnan aikatauluttamiseen ja pedagogiseen suunnitteluun. Kokonaisuutta kehitettiin muotoilun viitekehyksestä. Prosessi eteni kaupunkimuotoiluprosessia noudatellen ja muotoilun menetelmiä soveltaen sekä opinnäytteen lopputuotoksiin, että itse tutkimus- ja kehittämistyön vaiheisiin.
Opinnäytetyössä viljelytoiminnan kehittäminen painottui opettajien näkökulmaan. Olisi kiinnostavaa lähestyä aihetta vielä vahvemmin oppilaiden kokemuksellisuuden kautta. Opinnäyteyön ulkopuolelle jäivät myös opettajat, joita viljelytoiminta ei kiinnosta niin paljon. Olisikin hyödyllistä selvittää näiden opettajien ajatuksia koulujen viljelytoiminnasta, jos se pyritään saamaan osaksi koulukohtaisia opetussuunnitelmia.
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Ekokumppanit Oy ja Fusilli-hanke, jonka tavoite on edistää urbaania ruoantuotantoa. Linkki Fusilli-hankkeen sivuille: Fusilli-hanke. Kasvikokemuksia kaupungin lapsille -opinnäytetyö toteutettiin LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa kaupunkimuotoilun opinnäytteenä vuonna 2022.
Kirjoittajat
Sanna Luonuankoski valmistui LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutista kokemus- ja palvelumuotoilijaksi (AMK). Kasvikokemuksia kaupungin lapsille -opinnäytetyö keskittyi kestävän kaupunkiviljelyn edistämiseen kouluympäristössä. Opinnäytetyössä tarkasteltiin myös viheralueiden merkitystä ihmislähtöisessä kaupunkikehittämisessä ja kouluympäristössä.
Sara Ikävalko toimii LAB-ammattikorkeakoulun palvelu- ja kaupunkimuotoilun lehtorina, projektipäällikkönä, sekä TKI-asiantuntijana palvelumuotoilun ja aluekehittämisen hankkeissa.
Lähteet
Luonuankoski, S. 2022. Kasvikokemuksia kaupungin lapsille: Juhannuskylän koulun viljelytoiminnan käyttäjälähtöinen kehittäminen. Viitattu 9.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121228127
Lähdetluoma, M. 2021. Tässä päiväkodissa lapsi saa laittaa kätensä multaan – leikkijä on “viherkosketuksessa”, millä on selvä vaikutus vastustuskykyyn ja jopa vereen. Viitattu 9.12.2022. Saatavissa https://yle.fi/a/3-12134609
Paloniemi, R., Tiitu, M., Viinikka, A., Vikström, S. & Furman, E. 2017. Luonto edistämään terveyttä myös kaupungissa. Syke policy brief. Viitattu 5.12.2022. Saatavissa https://issuu.com/suomenymparistokeskus/docs/pb_luontoedistamaanterveyttamyoskau
Puutarhakasvatus.fi. 2021. Monialainen oppiminen puutarhassa. Viitattu 5.12.2022. Saatavissa https://puutarhakasvatus.fi/monialainen-oppiminen-puutarhassa/
Sinkkonen, A. 2019. Viherpihalta terveyttä ja hyvinvointia. Kohti tervettä aikuisuutta – päiväkodin viherpihan vaikutus lasten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Viitattu 5.12.2022. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/312614/Viherpihalta_terveytta_ja_hyvinvointia.pdf?sequence=1
Linkit
Linkki 1. Tampereen ammattikorkeakoulu. 2023. Fostering the Urban food System Transformation through Innovative Living Labs Implementation (FUSILLI). Viitattu 10.2.2023. Saatavissa https://www.fusilli.fi/
