Kriiseissä menestyneiden yritysten tarinat tulisi kertoa 

COVID-19-pandemia jätti jälkensä suomalaiseen yrityskenttään. Esimerkiksi majoitus- ja ravintola-alat eivät ole toipuneet ajanjaksosta, jolloin ihmiset eivät kokoontuneet yhteen (Berg-Andersson ym. 2022). Vielä rajummin korona ja siihen liittyneet rajoitukset runtelivat tapahtuma-alaa, jonka liikevaihto supistui 2020–2021 noin 70 % ja työpaikkoja katosi yli 6000 (Miettinen 2022). Vaikka pandemian aikana 64 % suomalaisyrityksen liiketoiminta supistui, samaan aikaan neljännes onnistui kasvattamaan sitä. Kriisi pakotti yritykset miettimään uusia tapoja toimia ja kiritti yritysten innovaatioprosesseja. (Heikkinen 2021.) Jopa tapahtumateollisuudessa 70 % alan yrityksistä rakensi korona-aikana uutta liiketoimintaa (Sahlstedt 2022). Ravintola-alallakin menestystarinoiksi nousivat ne, jotka suhtautuivat luovasti muuttuneisiin olosuhteisiin, kehittämällä esimerkiksi toimitusmyyntiä, kotona valmistettavia fine dining -paketteja tai varastoon jääneiden raaka-aineiden käyttämistä kauppoihin myytäviksi tuotteiksi (Heikkinen 2021). Toisin sanoen, parhaiten näyttävät menestyneen ne, jotka kykenivät sopeutumaan nopeasti. 

Ukrainan sota on ollut karu osoitus siitä, etteivät yllättävät ylikansalliset kriisit ja niiden globaalit heijastusvaikutukset päättyneet pandemian hitaaseen hiipumiseen. Yllättäviä muutoksia toimintaympäristöissä tuleekin pitää pikemminkin oletuksina kuin oikkuina, ja jokaisen organisaation tulisi miettiä sitä, miten oma yhteisö kestää odottamattomissa tilanteissa.

Kuvassa on-ear -kuulokkeet avoimen kirjan päällä.
Kuva 1. Tarinankerronta ja tarinoiden kuuntelu on ihmiselle luontainen tapa uppoutua uusiin asioihin (Ri Butov 2021)

Kokemukset tarinoiksi

Vaikka pandemian pitkän ajan vaikutuksia toimintatapoihin ei vielä tiedetä, on selvää, että nyt tulisi laajasti kerätä kaikki oppi niiltä toimijoilta, joissa kriisin keskellä on onnistuttu nopeasti keksimään uusia tapoja toimia ja generoida uusia tulonlähteitä. Tutkimustieto nopeista sopeutujista on tärkeää, jotta politiikkatasolla voidaan tehdä perusteltuja toimenpiteitä suomalaisen yrityskentän resilienssin parantamiseksi.

Tutkittu tieto raportteina tai selvityksinä ei kuitenkaan välttämättä tavoita parhaalla mahdollisella tavalla niitä, joille näiden onnistujien kokemuksista olisi hyötyä jo nyt. Sen sijaan tuomalla nopeiden sopeutujien kokemukset esille tarinoina, niiden opetukset olisi helpompi omaksua. Kertomukset ovat ymmärrettäviä, niihin on mahdollista samastua monella tasolla ja ne herättävät tunteita, kiihdyttäen oppimista. Neurologisella tasolla on havaittu, että esimerkiksi pelkkiin faktoihin verrattuna tarinat aktivoivat yhtäaikaisesti useita eri aivoalueita, ja että tarinaan uppoutuminen tuottaa mielihyvähormoninakin tunnettua oksitosiinia (VanDeBrake 2018).

Paras tapa saada muitakin toimijoita tarkastelemaan aktiivisesti omaa toimintaansa ja kiinnostumaan menestyjien opeista, olisikin pukea kokemukset hyvin kerrottuun tarinamuotoon, ja jakaa näitä monipuolisesti ja monimediaisesti sellaisissa kanavissa, jotka tavoittavat myös ne pienimmät yrittäjät kasvukeskusten ulkopuolella.

Kirjoittaja

Ari Hautaniemi työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa TKI-asiantuntijana ja on mukana Päijät-Hämeen liiton rahoittamassa OPAS-hankkeessa, jossa nopeiden sopeutujien oppeja tarinallistetaan podcast-muotoon.

Lähteet

Berg-Andersson, B., Kaitila, V. & Puonti, P. 2022. Toimialakatsaus Syksy 2022. Etla. Viitattu 8.12.2022.Saatavissa https://www.etla.fi/julkaisut/toimialakatsaus/toimialakatsaus-syksy-2022/

Heikkinen, S. 2021. Miten yritykset selviävät koronasta? – Näillä toimialoilla menee nyt lujaa pandemiasta huolimatta – osalla jopa sen ansiosta. Apu. Viitattu 8.12.2022. Saatavissa https://www.apu.fi/artikkelit/koronakriisin-voittajat-ja-haviajat-apu-selvitti

Miettinen, J. 2022. Koronan aikana katosi 6000 työpaikkaa ja yli 3 miljardia euroa. MTV Uutiset. Viitattu 8.12.2022. Saatavissa https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/koronan-aikana-katosi-6000-tyopaikkaa-ja-yli-3-miljardia-euroa-tapahtuma-ala-vaatii-kaikkien-poikkeuspykalien-hylkaamista-ja-selvitysta-rajoitusten-hyodyista-ja-haitoista/8417846#gs.k4115j

Ri Butov. 2021. Pixabay. Viitattu 8.12.2022. Saatavissa https://pixabay.com/images/id-6707573/

Sahlstedt, M. 2022. Tapahtumateollisuus jäsenkyselyn tulokset. Tapahtumateollisuus ry. Viitattu 8.12.2022. Saatavissa https://www.tapahtumateollisuus.fi/wp-content/uploads/2022/03/Tapahtumateollisuus-jasenkyselyn-tulokset-02_2022.pdf

VanDeBrake, J. 2018. The Science of Storytelling: Why We Love Stories. Medium. Viitattu 8.12.2022. Saatavissa https://medium.com/swlh/the-science-of-storytelling-why-we-love-stories-fceb3464d4c3

Linkit

Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. 2022. Oppia nopeilta sopeutujilta -koulutussarja. Viitattu 8.12.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/oppia-nopeilta-sopeutujilta-koulutussarja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *