Vuoden 2020 alusta lähtien meitä on koetellut Covid19-pandemia, joka on saattanut maailman kriisiin. Väistämättä olemme joutuneet luopumaan monesta asiasta, mutta samalla olemme pystyneet löytämään aivan uusia tapoja toimia. Vaikeasta tilanteesta onkin löydettävissä mahdollisuuksia, jos opimme kriisistä ja kohtaamme sen osoittamat puutteet ja heikkoudet organisaatioissamme.
Tunnistetaanko tilaisuus
Kriisin haitallisuus muuttuu hyödylliseksi, silloin kun se tuottaa oppimista. Organisaation uudistuminen pohjautuu oppimiselle ja kyvylle luoda ymmärrys siitä, mitä organisaatio haluaa jatkossa olla. Normaalioloissa tämänkaltainen uudistuminen edellyttää pitkän aikavälin strategista ponnistelua, aikaa ja resursseja. Kriisi järisyttää vallitsevaa tilaa, tarjoten alustaa uusille arvoille, sekä ajattelu- ja toimintatavoille. (Novak et al. 2005, 92)
Kriisin jälkeen tarjoutuu poikkeuksellinen mahdollisuus saavuttaa syvän tason oppimista, jolloin voimme muokata organisaatiota perin pohjin, jopa sen kulttuuria myöten. Tämän syvän tason oppimisen saavuttaminen vaatii organisaatiolta kypsyyttä ja halua reflektoida omaa toimintaansa rehellisesti ja avoimesti, sekä rohkeutta tavoitella tämän tason muutoksia.
Japanissa käytetään kintsugi-menetelmää rikkoutuneen keramiikan korjaamiseen. Menetelmällä liitetään rikkoutuneet palaset toisiinsa kullalla. Liitoskohtaa ei piiloteta, koska rikkoutuminen on arvokas osa esineen tarinaa ja sitä tulee korostaa (Richman-Abdou 2019). Samoin kriisin aiheuttamat murrokset on nähtävä kasvun paikkoina. Oppimisen kautta organisaatio voi kriisin jälkeen siirtyä eteenpäin uudistuneena ja jättää koettelemuksen menneisyyteen. Tämä vaatii kintsugin henkistä lähestymistä koettuun kriisiin ja sen paljastamiin virheellisiin uskomuksiin organisaation kyvystä hallita häiriötilannetta. Murtunut organisaatio voidaan koota tavalla, joka ei peittele murtumia, vaan arvostaa uusia liitoksiaan.
Kriisistä oppiminen on kriisijohtamista
Kriisistä oppiminen on kriisin viimeinen vaihe ja irrottamaton osa kriisijohtamista (Mitroff 1988, 19; Smith 2005, 312-313; Darling & Heller 2012, 156). Kriisistä oppiminen ei tapahdu itsestään, vaan sen on oltava suunniteltu ja hallittu prosessi. Tämä edellyttää organisaatiolta laajaa sitoutumista oppimiseen niin ajan, kuin muiden tarvittavien resurssien osalta. Oppimisessa saavutetaan tosiasiallisia tuloksia vasta kun organisaatiossa tapahtuu sen seurauksena muutoksia. Oppiminen ei täten ole itseisarvo, vaan sen merkitys ilmenee organisaatiossa tehtävissä muutoksissa. Onkin tärkeää, että organisaatio osaa suhtautua oppimisprosessiin tavoitteellisesti, valmiina muutokseen.
Covid19-kriisin vaikutukset yltävät kaikkiin organisaatioihin. Organisaation kehittämiseen on tämän myötä tarjoutunut poikkeukselliset mahdollisuudet. Nyt tarvitaan halua tarttua tilaisuuteen.
Kirjoittajat
Mikko Poutala työskentelee Suomen Palopäällystöliitossa riskienhallintapalveluiden koulutuspäällikkönä. LAB-ammattikorkeakoulun Uudistavan johtamisen YAMK-opinnäytteessään, Opi kriisistä – koetusta kriisistä uudistuneeseen organisaatioon, hän tutki kriisistä oppimista.
Kristiina Meltovaara, yliopettaja LAB, ohjasi Poutalan opinnäytetyön.
Lähteet
Darling, J. & Heller V.L. 2012. Anatomy of crisis management: lessons from the infamous Toyota Case. European Business Review Vol. 24 No. 2. 151-168
Mitroff, I.I. 1988. Crisis management: Cutting throught the confusion. Sloan Management Review; Cambridge Vol. 29, Issue 2, 15-20
Novak, J., Seeger, M., Sellnow, T. & Ulmer R. 2005. Post-Crisis Discourse and Organizational Change, Failure and Renewal. Journal of Organizational Change Management 18, 78-95
Richman-Abdou 2019. Kintsugi: The Centuries-Old Art of Repairing Broken Pottery with Gold. 2019 [viitattu 19.11.2020] My Modern Met. Saatavissa: https://mymodernmet.com/kintsugi-kintsukuroi/
Smith, D. 2005. Business (not) as usual: crisis management, service recovery and the vulnerability of organizations. Journal of Services Marketing, Vol. 19 No. 5. 309-320
Poutala, M. 2020. Opi kriisistä – koetusta kriisistä uudistuneeseen organisaatioon. YAMK-opinnäytetyö LAB. [viitattu 19.11.2020] Saatavilla: https://www.theseus.fi/handle/10024/348095
Linkit
Poutala, M. 2020. Opi kriisistä – koetusta kriisistä uudistuneeseen organisaatioon. YAMK-opinnäytetyö LAB. [viitattu 19.11.2020] Saatavilla: https://www.theseus.fi/handle/10024/348095
Kuvat
Kuva 1: Pexels. 2016. Abandoned. [viitattu 7.12.2020]. Saatavissa: https://pixabay.com/images/id-1834759/
Kuva 2: Thaliesin. 2016. Building Blocks [viitattu 7.12.2020]. Saatavissa: https://pixabay.com/images/id-1563961/
