Sosiaali- ja terveysalan tilanne on huolestuttava. Uutisissa kerrotaan ikävistä asioita, kun useat hyvinvointialueet ja organisaatiot ovat käynnistäneet yhteistoimintamenettelyjä (yt-neuvotteluja), jotka kohdistuvat myös hoitohenkilöstöön. Samaan aikaan keskustellaan kuitenkin hoitajien lisäkouluttamisesta. Hoitajaopiskelijoiden jaksamisesta ja hyvinvoinnista puhutaan puolestaan melko vähän. Vastuu omasta jaksamisesta jää harmillisen usein opiskelijalle itselleen.
Vaativa terveydenhuoltojärjestelmä haastaa alaa opiskelevia
Nykyinen terveydenhuoltojärjestelmä kehittyy jatkuvasti. Terveydenhuolto on työympäristönä vaativa, nopeatempoinen ja stressaava. Myös koulutuksen akateemiset ja kliiniset vaatimukset kuormittavat. (Martin ym. 2025, 2–3.) Hoitotyössä uupumusta voivat aiheuttaa kiire, vaikeat työasennot, jatkuvat keskeytykset, tietotulva ja epäselvät tilanteet sekä tehtävien uudelleen organisointi (Pakkala 2019, 42).
Hoitotyön opinnot kuormittavat sekä teorian että kliinisten harjoittelujen vuoksi. Harjoittelut ovat usein palkattomia, ja moni opiskelija tekee töitä opintojen ohella. Työn, harjoittelun ja vapaa-ajan yhteensovittaminen on haastavaa. (Miettinen ym. 2024, 54.) Arviolta joka kymmenes opiskelija oirehtii niin paljon, että toimintakyky heikkenee (Saulamaa 2019, 19, 64). Mielenterveydenhäiriöt heikentävät merkittävästi opiskelukykyä ja voivat näkyä myöhemmin myös työelämässä.
Nyyti ry:n mukaan opiskelijoiden uupumus voi kehittyä pitkäaikaisesta stressistä, aikapaineesta, yksinäisyydestä tai kokemuksesta, ettei voi vaikuttaa omiin opintoihin. Uupumuksen oireita ovat muun muassa jatkuva väsymys, univaikeudet, vaikeus keskittyä, ärtyneisyys, kyynisyys opiskelua kohtaan ja riittämättömyyden tunne.
Tutkimus auttaa tunnistamaan ja ehkäisemään uupumusta
Pitkittyessään uupumus voi johtaa mielenterveysongelmiin, sosiaaliseen vetäytymiseen ja jopa opintojen keskeytymiseen. Uupumisasteisesta väsymyksestä palautuminen kestää pitkään, ja riski uupua uudelleen on suurempi. (Mielenterveystalo.) Vaikka koulutuksen kuormittavuus tunnistetaan, sen vaikutuksia opiskelijoiden hyvinvointiin on tutkittu yllättävän vähän.
Tutkimus on avain opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen. Se mahdollistaa ohjauksen, palautumismahdollisuuksien ja harjoittelurakenteiden kehittämisen jo ennen ongelmien syvenemistä. Ilman tutkimusta uupumus jää piiloon, eikä varhaista tunnistamista tai toimivia tukitoimia voida rakentaa. (Lappalainen ym. 2025.)
Työn psyykkisten ja sosiaalisten eli psykososiaalisten kuormitustekijöiden ennaltaehkäisy on tärkeää stressin hallinnassa. Huomiota tulisi kiinnittää esimerkiksi työn sisältöön, töiden organisointiin, työjärjestelyihin, työyhteisön toimivuuteen sekä sosiaalisten suhteiden toimivuuteen työyhteisössä. (Työterveyslaitos 2025.) Opiskelijoiden sisäinen motivaatio ja kokemus pystyvyydestä vähentävät opiskelu-uupumusta ja lisäävät opiskeluintoa (Tuomi ym. 2013).
Hyvinvoiva opiskelija on tulevaisuuden hoitotyön perusta
Hyvinvoinnin ja jaksamisen tulisi olla kunnossa, jotta vaativassa työssä jaksetaan hoitaa toisia. Laadukas hoitotyö toteutuu, kun hoitajat voivat hyvin ja ovat motivoituneita työstään. Työharjoitteluissa on tärkeää, että harjoitteluohjaajat ja työyhteisö ottavat opiskelijan ilolla vastaan haastavampienkin aikojen keskellä. Tulevaisuudessa opiskelija voi olla kollega ja yksi yhteisön jäsenistä.
Opintojen vaativuus ja jatkuva uuden oppiminen sekä uusiin työympäristöihin sopeutuminen kuormittavat. Hoitotyön opiskelu kuormittaa, mutta onnistumiset ja myönteiset kohtaamiset palkitsevat ja auttavat jaksamaan. Tämän tunnistaminen on tärkeää, jotta opiskelijat saadaan kiinnittymään opintoihin ja opintojen keskeytyminen vähentyisi. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna tulevat hoitoalan ammattilaiset vähenevät, eikä moni halua hakea alalle, joka uuvuttaa henkisesti. Moni opiskelija voi tuntea uupumista jo ennen valmistumista ja siksi aiheesta on tärkeä keskustella avoimesti.
Kirjoittajat
Vilma Lappalainen, Anna Mäkelä ja Siiri Turku opiskelevat terveydenhoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulussa.
Sanna Imeläinen toimii tuntiopettajana LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajakoulutuksessa.
Lähteet
Karola G. 2020. Sydän, lääkäri, lääketiede, terveydenhoito. Pexels. Viitattu 7.12.2025. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/sydan-laakari-laaketiede-terveydenhoito-5207102/
Lappalainen, V., Mäkelä, A. & Turku, S. 2025. Terveydenhoitajaopiskelijoiden uupumisen ennaltaehkäisy opintojen ja erityisesti harjoittelujaksojen aikana: Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö (AMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 30.11.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120332190
Martin, B., Peck, B., Davies, A. & Terry, D. 2025. Nurturing Resilience and Healing from Within: The Impact of an 8-Week Yoga Program on Nursing Students. Healthcare. Vol. 13, 767. Viitattu 20.11.2025. Saatavissa https://www.mdpi.com/2227-9032/13/7/767
Mielenterveystalo. Opiskelu-uupumuksen ehkäisyn omahoito-ohjelma. Viitattu 20.11.2025. Saatavissa https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/opiskelu-uupumuksen-ehkaisyn-omahoito-ohjelma/1-mista-kyse
Miettinen, R., Uronen, M. & Imeläinen, S. 2024. Terveydenhoitajaopiskelijoiden terveys ja hyvinvointi vaikuttaa opintoihin – yhteistyöllä rakennetaan sujuva koulutus. Teoksessa Imeläinen, S. & Kousa, P. (Toim.) Ylpeästi terveydenhoitaja. Terveydenhoitajakoulutuksesta terveyden edistämisen asiantuntijaksi. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 76, 48–60. Viitattu 25.11.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-478-3
Nyyti ry. Uupumus. Viitattu 20.11.2025. Saatavissa https://www.nyyti.fi/tietoa-mielenterveydesta/uu-pumus/#:~:text=Opiskelu-uupumus-on-opiskeluun-liittyva-stressioireyhtyma
Pakkala, S. 2019. Hoitotyön opiskelijoiden osaamisen kehittyminen opetusmoduulissa. Oulun yliopisto. Viitattu 25.11.2025. Saatavissa https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/han-dle/10024/14030/nbnfioulu-201911213132.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Saulamaa, T. 2019. Sairaanhoitajien työuupumus hoitotyössä ja siitä toipuminen. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 25.11.2025. Saatavissa https://erepo.uef.fi/ser-ver/api/core/bitstreams/0871628b-7bb5-4e83-bb1a-f55d0274fb75/content
Tuomi, J., Aimala, A-M., Plazar, N., Starčič, A. & Žvanut, B. 2013. Students’ well-being in nursing undergraduate education. Nurse Education Today. Vol. 33(6), 692–697. Viitattu 25.11.2025. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0260691713000701?via%3Dihub
Työterveyslaitos. 2025. Näin ehkäiset työstressiä. Viitattu 7.12.2025. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/stressi-ja-tyouupumus/nain-ehkaiset-tyostressia
