Kuljetusyrityksen kestävyystyö ─ kuluerä vai investointi?  

Kuljetus- ja logistiikka-ala mahdollistaa lokaalisti ja globaalisti valmistavan teollisuuden, rakentamisen, kaupan ja tapahtuma-alan liiketoiminnan. Samalla sektori on merkittävä hiilidioksidipäästölähde. Suomen ilmastotavoitteet linkittyvät alueiden, kuntien ja toimialojen tavoitteisiin. Yksittäisten yritystenkin rooli niiden saavuttamisessa on ilmeinen. Tarvitsemme kuljetusalan yrityksiä Suomen pitämiseksi asuttuna ja elinvoimaisena myös tulevaisuudessa, mutta alan yritykset tarvitsevat tukea haasteiden ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja toimintansa kehittämiseksi kestävyysnäkökohdat huomioiden (Huhta ym. 2025).   

Keskustelimme aiheesta Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä (KELPO) -hankkeen pilottikokeiluun osallistuneen yrityksen Kuljetuspalvelu Fågel Oy:n Pekka Salmisen kanssa. Pitkään alalla toiminut Salminen näkee, ettei vastuullisuus ole enää pelkkä imagotekijä, vaan se vaikuttaa suoraan yrityksen kannattavuuteen, riskienhallintaan ja pitkän aikavälin menestykseen. Kun vastuullisuus nousee yhä keskeisemmäksi kuljetusten kilpailutekijäksi, on sillä merkittävä vaikutus eritoten pienten ja keskisuurien yritysten toimintaan kilpailutuksissa pärjäämisen ja rahoituksen saamisen näkökulmasta (Salminen 2026). 

Kuva 1. Kuljetuspalvelu Fågel Oy:n Pekka Salminen on mukana myös Osto- ja logistiikkayhdistys ry:n aluetoiminnassa LOGY Päijät-Hämeen johtoryhmässä. (Kuva: Niina Sallinen)

Vastuullisuus kuljetusyrityksen kilpailueduksi 

Käyttövoimasiirtymä ja osa muista logististen toimintojen energiatehokkuuden parantamisen keinoista vaatii soveltuvaa teknologiaa ja niiden laajamittaista käyttöönottoa, sekä mahdollisia mittaviakin infrastruktuuriin tai kalustoon kohdistuvia investointeja. Moni erityisesti pienempi kuljetusalan toimija näkee kysymyksen lähes ainoastaan eurojen eli kannattavuuden kautta. ”Teemme kestävyyssiirtymän, kun asiakkaamme ovat siitä valmiita maksamaan” -lausahdus on tuttu asian parissa työskenteleville. Kuljetusalalla yritykset ovat pääosin pieniä perheyrityksiä (SKAL 2026). Kestävyysmuutoksesta koituva taloudellinen paine ja riski ovatkin ymmärrettäviä huolia.  

Yrityksen kestävistä toimintatavoista viestivät muun muassa vastuullisuusraportit ja sertifioidut ympäristö- ja johtamisjärjestelmät. Kuljetuspalvelu Fågel Oy:ssä on havaittu, että raportointi tekee vastuullisuustyöstä systemaattisempaa ja tavoitteellisempaa, mikä puolestaan parantaa toiminnan tehokkuutta; vastuullisuus nähdään strategisena investointina (Salminen 2026). Hyvin hoidettu vastuullisuustyö ja selkeä raportointi voivat parantaa yrityksen mahdollisuuksia saada rahoitusta ja pärjätä kilpailutuksissa, sillä ne viestivät vakaudesta, ennakoitavuudesta ja riskienhallinnasta. Vastuullisuussäätelyn kiristyessä ja markkinoiden vaatimusten kasvaessa vastuullisuusraportointi ei ole enää pelkästään vapaaehtoista, vaan siitä tulee yhä useammin elinehto liiketoiminnan jatkolle tai kasvattamiselle (Salminen 2026).

Käytännön tukea ja työkaluja kuljetusyritysten vastuullisuustyöhön  

Kyse ei aina ole yrityksen kehittämishalukkuudesta, vaan puutteellisista valmiuksista ja resursseista. Niilläkin, jotka tunnistavat tarpeet ja haasteet, ei välttämättä ole taloudellisten tai muiden resurssien vähäisyyden vuoksi mahdollisuutta tarttua niihin. Päijät-Hämeessä kuljetusalan yrityksille on tarjottu tietoa ja tukea muutoksessa navigointiin KELPO-hankkeessa. Hankkeen pilottikokeilussa on kartoitettu alueellisesti sähköisen tavaralogistiikan mahdollisuuksia ja tuettu yrityksiä kehittämään toimintaansa. Kuljetuspalvelu Fågel Oy ja kaksi muuta päijäthämäläistä yritystä osallistuivat sisäisen auditoijan koulutukseen, jonka avulla auditoinnista voidaan saada yritykselle kehittämisen työkalu. (LAB 2026)

ISO 14001 on kansainvälinen ympäristöasioiden hallintajärjestelmän standardi, joka soveltuu hyvin myös kuljetusalan yrityksille. Sisäinen auditointi on keino varmistaa, että toiminta vastaa järjestelmien vaatimuksia ja yrityksen omia tavoitteita (Heikkilä 2026).  

Vastaavaa valmiuksien kehittämistä tarvittaisiin pienissä yrityksissä myös vastuullisuusraportoinnin, vastuullisuusviestinnän ja kilpailutuksiin osallistumisen osalta. Tänään käytetty aika ja euro tulisi nähdä kestävän huomisen mahdollistajana, jonka arvo on vielä osin arvaamaton.

Kirjoittajat 

Annukka Heinonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä (KELPO) -hankkeessa. 

Niina Sallinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä kaupunkilogistiikkahankkeessa Towards Zero-emissions Urban Transport and Logistics (Zero-Trail). Zero-Trail -hanketta rahoitetaan NetZeroCitiesin kautta EU:n Horizon 2020 –tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. 

Lähteet

Heikkilä, H. 2026. Kohti laadukkaampaa ja vastuullisempaa kuljetusalaa auditointien avulla. LAB Pro. Viitattu 15.4.2026. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/kohti-laadukkaampaa-ja-vastuullisempaa-kuljetusalaa-auditointien-avulla/ 

Huhta, R., Heininen, A., Pajarre, M. & Mäntynen, J. 2025. Suomen raskas liikenne – Merkitys yhteiskunnalle ja tulevaisuuden näkymät 2040. Viitattu 8.4.2026. Saatavissa raskaan-liikenteen-kokonaiskuva-ja-tulevaisuus-2040_raportti_2025.pdf 

LAB. 2026. Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä (KELPO). Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 15.4.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kestavan-liikenteen-pilotit-paijat-hameessa-kelpo 

Salminen, P. 2026. Kuljetuspalvelu Fågel. Haastattelu. 17.3.2026. 

SKAL. 2026. Toimialasta. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Viitattu 30.4.2026. Saatavissa https://skal.fi/vaikuttaminen/toimialasta