Kun kahvin kaataminen ei olekaan itsestäänselvyys – kokemuksellinen pop up -kahvila esteettömyydestä 

Miltä tuntuisi liikkua kampuksella ilman näköä tai yrittää keskustella toisen ihmisen kanssa, kun kuulo on heikentynyt? Entä kulkea tavallinen käytävä pyörätuolilla ja huomata, ettei kampusympäristö olekaan suunniteltu kaikille yhtä helposti saavutettavaksi?

Näitä kysymyksiä pohdittiin kokemuksellisessa pop up -kahvilatapahtumassa, jonka toteutti ryhmä toisen vuoden sosionomiopiskelijoita Moninaisuuden kohtaaminen -opintojakson projektitehtävänä. Projektin toimeksianto tuli LAB-ammattikorkeakoulun DiversityLab-kehittämisryhmältä, joka pyrkii vahvistamaan yksilöiden, yhteisöjen ja organisaatioiden moninaisuusosaamista sekä tietoisuutta moninaisuuden hyödyistä (LAB-intra 2026). Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä esteettömyydestä, saavutettavuudesta ja yhdenvertaisuudesta kokemuksellisuuden kautta.

Pop up -kahvilatapahtuman toteutus

LUT-yliopiston yhteisötilaan järjestetyssä kahvilassa osallistujat saivat itse hetkellisesti asettua tilanteisiin, joissa arjen toimiminen ei olekaan niin yksinkertaista. Aistien ja toimintakyvyn rajoitteita havainnollistettiin konkreettisesti kolmella toimintapisteellä.

Ensimmäisellä pisteellä osallistujat testasivat erilaisia näkövammoja havainnollistavia simulaatiolaseja. Kahvin kaataminen tai tilassa liikkuminen osoittautui monelle yllättävän haastavaksi. Valkoisen kepin kanssa käveleminen puolestaan herätti pohdintaa muiden aistien merkityksestä. Pisteellä oli esillä myös Celia-kirjaston pistekirjoitusmateriaaleja. 

Toisella pisteellä osallistujat kokeilivat korvatulppien ja kuulosuojainten avulla, miltä vuorovaikutus tuntuu alentuneen kuulon kanssa. Keskustelu kahvipöydässä muuttui vaikeammaksi, ja moni huomasi, kuinka helposti osallisuuden kokemus heikentyy. Pisteellä harjoiteltiin myös huulilta lukemista.

Kolmannella pisteellä kokeiltiin liikkumista pyörätuolilla ja kyynärsauvojen avulla. Yksinkertaisetkin asiat, kuten ovien avaaminen, tavaroiden kantaminen tai pienet kynnykset, olivat paljon haastavampia ja raskaampia kuin osallistujat osasivat odottaa.

Esteettömyys ei ole vain rakenteellinen este 

Esteettömyys liittyy rakenteellisen ympäristön lisäksi vuorovaikutukseen, viestintään, asenteisiin sekä siihen, kokeeko ihminen olevansa aidosti huomioitu ja onko hänellä mahdollisuus osallistua (Autismiliitto 2026). Esteettömyys voi olla rakenteellinen ratkaisu, kuten ramppi tai selkeä opaste, mutta myös arjen teko: pysähtymistä, kuuntelemista ja auttamista.

Moni tapahtumaan osallistunut kertoi palautteessa saaneensa uusia näkökulmia siihen, kuinka paljon ympäristö vaikuttaa ihmisen mahdollisuuksiin osallistua arkeen yhdenvertaisesti. Lyhyetkin kokeilut herättivät oivalluksia: 
“Ymmärrän paremmin haasteita mitä ihmisillä on arkipäiväisessä elämässä.”
“I will notice to give a helping hand to anyone who needs it.”

Palautteissa esitettiin lisäksi konkreettisia kehittämisehdotuksia kampusympäristöön, kuten automaattiovien lisäämistä, opasteiden kehittämistä ja esteettömyyden parempaa huomioimista viestinnässä.

Kokemuksellisuus pysäyttää eri tavalla kuin teoria

Kokemuksellisuus teki tapahtumasta vaikuttavan ja konkretisoi aihetta uudella tavalla. Kokemuksellinen oppiminen perustuu ajatukseen siitä, että tieto rakentuu paitsi käsitteiden myös aktiivisen kokeilun, kokemuksen ja reflektion kautta (ks. Kolb 1984). Vaikka teoriatieto on tärkeää, käytännön kokemus pysäyttää: kun esimerkiksi kahvikupin löytäminen tai liikkuminen vaikeutuu, syntyy uusi ymmärrys siitä, miten toimintaympäristö vaikuttaa arkeen ja osallisuuteen.

Tapahtuman toteuttaminen opetti esteettömyyden ja saavutettavuuden myös projektiryhmälle kokemuksellisten menetelmien merkityksestä oppimiselle. Vastaavia oppimistilanteita tarvitaan jatkossakin – yhdenvertaisuus ei avaudu vain lukemalla, vaan myös kokemalla, havainnoimalla ja kohtaamalla. Pienilläkin teoilla on suuri vaikutus osallisuuden kokemukseen.

Lähteet

Autismiliitto. 2026. Autismiliiton esteettömyysohjelma. Viitattu 12.6.2026. Saatavissa https://autismiliitto.fi/materiaalia/esteettomyys/

Kolb, D.A. 1984. Experiential learning: Experience as The Source of Learning and Developmnet. Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall.

LAB-intra. 2026. DiversityLab. Viitattu 12.6.2026. Saatavissa LAB-ammattikorkeakoulun intrasivuilta.