Kuntien tehtävänä on turvata järjestöjen toimintaedellytykset

Sote-uudistuksen myötä kuntien palvelujärjestelmään etsitään uusia suuntia, jossa järjestöillä on merkittävä rooli. Järjestöille kohdennettujen avustusten myötä kunnat turvaavat järjestöjen toimintaedellytyksiä niin paikallistoimijoina kuin osana kunnan hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen palveluketjua, jossa järjestöt ovat osaltansa täyttämässä kuntia velvoittavia ja lainmäärittämiä tehtäviä. (Brax 2018.)

Kunnilta vaaditaan yhä määrätietoisempaa otetta järjestöjen toimintaedellytysten mahdollistajana. Vuoden 2023 alusta lähtien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksessa eli Sote- uudistuksessa kuntien vastuulle jäivät hyvinvoinnin- ja terveydenedistämisen tehtävät. Kuntien tehtävänä on myös hyvinvoinnin – ja terveyden edistämistä tekevien järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, 6§.)

Kunnissa järjestöjen tekemän työn merkitys tunnistetaan, mutta toiminnan jatkuvuuden turvaamisessa nähdään myös riskejä. Kuntien avustusten jakaminen pohjautuu talousarvioon varattuihin yhä niukkeneviin määrärahoihin ja avustussääntöön. Järjestöjen ja vapaaehtoisten tekemällä ennaltaehkäisevällä työllä onkin vaikutuksia kunnan talouteen: raskaat ja korjaavat toimenpiteet ovat ennaltaehkäisevää työtä kalliimpaa hoitaa. Järjestötoimintaan kohdennetut eurot maksavatkin itsensä takaisin järjestöjen tuottaman hyvinvointi- ja terveysvaikutusten myötä. (Sallinen ym. 2017.) Valinnoilla ja päätöksillä on merkitystä kuntien strategisessa suunnittelussa ja johtamisessa.

Yhteisellä toimintamallilla selkeyttä

Jääskeläinen (2023) laati YAMK-opinnäytetyönään avustuskäytäntöjen sisäisen toimintamallin kaupungin avustuskäytäntöjen parissa toimivien tahojen käyttöön. Toimintamallissa kuvataan avustustoiminnan vaiheet avustusten valmistelusta toiminnan seurantaan, dokumentointiin ja päättämiseen. Yhteisen toimintamallin tavoitteena on yhtenäistää sisäisiä prosesseja, lisätä läpinäkyvyyttä ja selkiyttää kaupungin avustuskokonaisuuden hahmottamista. Mallin juurruttaminen vaatii kuitenkin pitkäjänteistä yhteistyötä, sitoutumista ja resursseja eri toimijoiden välillä. Parhaimpien lopputulosten aikaansaamiseksi tarvitaankin moniammatillista yhteistyötä, ja ennakkoluulotonta tulevaisuusajattelua.

Jatkossa avustuskäytäntöjä tulee tarkastella ja kehittää yhteistyössä kuntien ja hyvinvointialueen välillä. Yhteistyölle tulee asettaa selkeät tavoitteet ja yhteiset toimintamallit. Yhteisillä strategisilla tavoitteilla ja toimenpiteillä vaikutetaan kunnan, maakunnan kuin koko väestön hyvinvoinnin tilaan ja sen edistämiseen (Sote-uudistus 2022).  Tähän tarvitaan myös valtiohallinnon vahvaa panostusta kuntien ja hyvinvointialueiden taloudellisten haasteiden ja muutosten edessä.

Lähteet

Brax, T. 2018. Järjestöjen rooli maakunta- ja sote-uudistuksessa, selvityshenkilön raportti. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. Viitattu 19.4.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160957/STM_r26_18_Jarjestojen_rooli_maakuntajasoteuudistuksessa.pdf

Jääskeläinen, H. 2023. Avustuskäytäntöjen kehittäminen: case Imatran kaupunki. Opinnäytetyö, sosionomi YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.4.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304185522

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021. 2021. Finlex. Viitattu 19.4.2023. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210612

Sallinen, S. & Majoinen, K. & Seppälä, J. 2017.Toimiva kunta- Hyvinvointia! Sivistystä! Elinvoimaa! Suomen Kuntaliitto. Helsinki: Grano Oy.

Sote-uudistus. 2022. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus. Valtioneuvosto. Viitattu 19.4.2023. Saatavissa https://soteuudistus.fi/etusivu