Selvittämättömät kuolinpesät voivat vaikeuttaa pesän omistuksessa oleviin metsiin liittyvää päätöksentekoa. Metsäteollisuus ry:n Karoliina Niemen mukaan vuoden 2024 alussa oli noin 25 000 metsää omistavaa selvittämätöntä kuolinpesää. Nämä kuolinpesät ovat passiivisia omistajia, joka johtuu osittain siitä, että päätöksenteko edellyttää kaikkien pesän osakkaiden suostumusta (Karhuvuori 2024).
Kuolinpesä syntyy, kun perittävä kuolee. Samassa yhteydessä käynnistyy kuolinpesän väliaikainen hallinto, joka korvataan kuolinpesän osakkaiden yhteishallinnolla (Perintökaari 18:3). Tätä pidetään ainoana laillisena tapana ottaa omistajaa vaille jäänyt omaisuus uusien omistajien hallintaan (Kangas 2024).
Pesän osakkuusasema määräytyy perintökaaren (PK 18:3) mukaan. Heitä ovat perilliset, joka ovat perintöön oikeutettuja ja yleistestamentin saajat. Lesken osakkuus voi muodostua montaa eri kautta. Esimerkiksi perintöoikeuden, testamentin tai avio-oikeuden nojalla ositukseen saakka. Joissain tapauksissa myös eronnut puoliso voi tulla pesän osakkaaksi (Kangas 2024).
Yhteishallinto vaatii kaikkien suostumuksia
Kuolinpesän osakkaat hallitsevat yhteisesti kuolinpesän omaisuutta, ellei toisin ole erikseen testamentilla määrätty. Käytännössä yhteishallinto vaatii kaikkien osakkaiden suostumukset päätöksenteossa. Sitä voidaan pitää varsin jäykkänä toimintamallina. Osakkaat voivat valtuuttaa myös jonkun osakkaan tai ulkopuolisen tekemään päätöksiä pesää koskevissa asioissa. Se edellyttää valtakirjaa kaikilta oikeudenomistajilta (Koponen 2022).
Lisähaasteen kuolinpesän metsänomistukseen aiheuttavat tilanteet, joissa syntyy sisäkkäinen kuolinpesä tai useita sisäkkäisiä pesiä. Sisäkkäinen pesä muodostuu, kun myöhemmin kuolleen osakkaan kuolinpesä on ensiksi kuolleen henkilön pesän osakas (Koponen 2022).
Metsänomistuksen ja metsänhoidon kannalta kuolinpesien omistus saattaa häiritä ja hidastaa metsän kannalta tärkeitä toimenpiteitä, esimerkiksi hoitotöitä tai kiireellisiä hakkuita tai luonnonhoitotöitä. Osittain tämä voi johtua siitä, että monilla perinnönsaajilla ei ole ollut ennen pesän osakkuusasemaa minkäänlaista kosketuspintaa metsän omistamiseen. Toisaalta myös metsäalan toimijoiden yhteydenpito kuolinpesiin on osoittautunut hankalaksi (Karhuvuori 2024). Kun yhteyttä ei saada tai yksimielisyyttä pesän omistuksessa olevaan metsään liittyvistä toimenpiteistä ei saavuteta, niin kuolinpesästä tulee helposti passiivinen metsänomistaja.
Yhtenä vaihtoehtona yhteismetsän perustaminen
Koska kuolinpesät ovat osoittautuneet verrattain passiivisiksi metsänomistajiksi, niin kuolinpesän osakkaiden kannattaisi pohtia jo heti kuolinpesän synnyttyä, miten metsän omistus järjestellään. Jos kuolinpesä pidetään jakamattomana, niin kuolinpesää verotetaan esimerkiksi puunmyyntituloista pesän tulona. Mikäli pesän osakkaat päättävät purkaa yhteisomistuksen, se tapahtuu lohkomalla tila kullekin osakkaalle rajatuksi alueeksi (Koponen 2022). Tällöin metsätulot muuttuvat osakkaan henkilökohtaiseksi tuloksi. On myös mahdollista, että joku osakkaista ostaa muut pois tilasta tai tila myydään ulkopuolisille (Koponen 2022). Yhtenä mahdollisuutena on perustaa yhteismetsä, jossa kaikille pesän osakkaille tulee osuus metsästä.
LAB-ammattikorkeakoulun perhe- ja perintöoikeuden kurssilla on perehdytty kuolinpesän hallintoon myös metsäomaisuuden kannalta.
Kirjoittaja
Jarmo Kemppinen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä Lappeenrannan kampuksella.
Lähteet
Jakkel, R. 2017. Green grass on forest. Pexels. Viitattu 3.4.2024. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/green-grass-on-forest-418831/
Kangas, U. 2024. Perintö- ja jäämistöoikeuden perusteet. Helsinki: Alma Talent.
Karhuvuori, M. 2024. Selvittämättömät kuolinpesät vaikeuttavat metsäpäätöksiä. STT/Etelä-Saimaa 2.4.2024. Näköislehti.
Koponen, J. 2022. Kuolinpesän osakkaan opas 2022. Helsinki: Verotieto Oy.
Perintökaari 1965/40. Finlex. Viitattu 3.4.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
