Kunnat tekevät Suomessa laajasti ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimia. Tästä huolimatta ilmastonmuutokseen sopeutuminen voi näyttäytyä kuntalaisille varsin abstraktina; strategioina ja toimenpideohjelmina, jotka eivät kosketa omaa arkea (Perälä 2022, 142–145; Mees ym. 2018, 1318–1320).
Paikkasidonnainen viestintä tuo sopeutumisen ratkaisuja näkyväksi
Sopeutumisviestinnällä tarkoitetaan viestintää, joka käsittelee sitä, mitä muutoksia ilmastonmuutos saa aikaan ja miten voimme varautua ja sopeutua näihin muutoksiin. Se on keskeinen osa sopeutumistyötä, sillä se auttaa tekemään ilmastonmuutoksen vaikutukset ja ratkaisut näkyviksi ja ymmärrettäviksi (Perälä 2025a, 282). Keskeistä on, ettei viestintä keskity ainoastaan riskien kuvaamiseen. Viestintä tukee sopeutumista parhaiten silloin, kun se tuo esiin myös konkreettisia ratkaisuja ja osoittaa, mitä kunnassa tehdään ja miksi. (Perälä 2025b, 110–113.)
Yksi kunnallisen sopeutumistyön haasteista on sen merkityksellistäminen kuntalaisille. Suomessa ilmastotietoisuus on korkea, mutta kokemukset suorista vaikutuksista ovat vielä toistaiseksi vähäisiä (Perälä 2025b, 105). Esimerkiksi hulevedet, sään ääri-ilmiöt ja niihin varautuminen voivat tuntua monelle etäisiltä. Ilmastoviestintä koetaan merkityksellisimmäksi silloin, kun se kytkeytyy ihmisten omaan elinympäristöön: paikkasidonnainen ja paikallinen viestintä auttaa yhdistämään ilmastotiedon arkisiin havaintoihin ja kokemuksiin (O’Callaghan ym. 2025, 6–8; Harrison ym. 2022, 5–9).
Palolammen pilotti Taavetin taajamassa Luumäellä vastaa tähän haasteeseen tekemällä kunnan sopeutumistyötä näkyväksi lähivirkistysalueella, jossa ihmiset jo valmiiksi liikkuvat ja viettävät aikaa. Palolammella sopeutuminen konkretisoituu alueelle rakentuvan kosteikon, luontopolun ja ympäristöön sijoitettavien luonto-opasteiden kautta, joissa ilmastonmuutokseen sopeutumista ei käsitellä irrallisena ilmiönä vaan osana Palolammen ympäristöä ja käyttöä. Kuvassa 1 on Palolampi syksyllä 2025 ennen kosteikon ja luontopolun rakentamista.
Luonto-opasteet sopeutumisviestinnän välineenä
Osana LAB-ammattikorkeakoulun koordinoimaa Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Etelä-Karjalassa -hanketta (LAB 2026) toteutetussa Ekholmin ja Ravantin (2026) opinnäytetyössä suunniteltiin Palolammelle 15 luonto-opasteen sisällöt. Opasteiden tavoitteena on esitellä alueen luontoarvoja ja historiaa sekä selittää ilmastonmuutokseen sopeutumista saavutettavalla ja ymmärrettävällä tavalla.
Fyysiset ja paikallisesti toteutuvat sopeutumisratkaisut, kuten kosteikot ja viivytysalueet, konkretisoivat sopeutumistoimia ja tuovat niiden vaikutukset näkyväksi osaksi arkiympäristöä (Beery & Bergström 2025, 3–6). Palolammella sopeutumisviestintä rakentuukin juuri vuorovaikutuksessa paikan kanssa: opasteiden avulla kävijä voi nähdä omin silmin missä vettä viivytetään, miten kosteikko toimii ja miksi tällaiset ratkaisut ovat tärkeitä muuttuvassa ilmastossa. Tällainen paikallinen lähestymistapa tukee kokemuksellista oppimista. Kävijä havainnoi ja yhdistää opasteissa esitetyn tiedon suoraan ympäristöönsä.
Palolammen luonto-opasteissa ilmastonmuutokseen sopeutuminen on kytketty myös alueen historiaan ja paikallisesti merkityksellisiin luontoarvoihin. O’Callaghanin ym. (2025, 6–8) mukaan tarinallisuus ja paikkasidonnaisuus vaikuttavat siihen, miten ihmiset tulkitsevat ja merkityksellistävät ilmastoviestejä. Näin lähiympäristö voi toimia oppimisympäristönä, jossa kunnan ilmastotyö tulee ymmärrettäväksi ja merkitykselliseksi osaksi kuntalaisten arkea.
LAB edistämässä kuntien sopeutumis- ja varautumistyötä
Palolammen alueen kehittäminen toteutetaan osana LAB-ammattikorkeakoulun hallinnoimaa Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Etelä-Karjalassa (2024–2027) -hanketta. Hankkeen tukemana Palolammen alueelle rakentuu vuoden 2026 aikana kosteikko ja sen ympärille osittain esteetön luontopolku. Alue tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista ja luonnon monimuotoisuutta ja toimii oppimis- ja havainnointikohteena kuntalaisille. (LAB 2026.) LAB edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja varautumista sekä Etelä-Karjalassa että Päijät-Hämeessä useiden tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden kautta.
Kirjoittajat
Sara Ravantti on valmistunut energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi LAB-ammattikorkeakoulusta keväällä 2026. Sara on suunnitellut opinnäytetyönään Palolammen alueen luonto-opasteet yhdessä Heini Ekholmin kanssa.
Susanna Vanhamäki työskentelee yliopettajana LABin teknologiayksikössä. Hän toimi Ekholmin ja Ravantin opinnäytetyönohjaajana.
Lähteet
Beery, T. H. & Bergström, R. D. 2025. A climate of public readiness: climate adaptation action. Frontiers in Climate. Vol. 7. Viitattu 12.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.3389/fclim.2025.1566104
Ekholm, H. & Ravantti, S. 2026. Luonto-opasteiden suunnittelu lähivirkistysalueelle – Luumäen Palolammen kosteikkoalue. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, ympäristöteknologia. Lahti. Viitattu 13.5.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052617253
Harrison, T. R., Clark, A., Clement, A., Lombard, J., Maranto, G., Parrish, A., Purkis, S., Reamer, M., Collins, O., Lewis, C., Cruz, M. & Solache, A. 2022. Advancing a hyperlocal approach to community engagement in climate adaptation: Results from a South Florida pilot study in two communities. PLOS Climate. Vol. 1 (6). Viitattu 12.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1371/journal.pclm.0000041
LAB-ammattikorkeakoulu. 2026. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Etelä-Karjalassa. Viitattu 13.5.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/ilmastonmuutokseen-sopeutuminen-etela-karjalassa
Mees, H., Tijhuis, N. & Dieperink, C. 2018. The effectiveness of communicative tools in addressing barriers to municipal climate change adaptation: Lessons from the Netherlands. Climate Policy. Vol. 18 (10). Viitattu 12.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1080/14693062.2018.1434477
O’Callaghan, K. A., Nunn, P. D., Casey, S., Crimmins, G. & Dugmore, H. 2025. Speaking of climate change: Reframing effective communication for greater impact. Climate. Vol. 13 (4). Viitattu 13.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.3390/cli13040069
Perälä, A. 2022. Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta viestiminen suurelle yleisölle: Kirjallisuuskatsaus sopeutumisviestinnän haasteista ja mahdollisuuksista. Teoksessa Katajamäki H., Enell-Nilsson, M., Kauppinen-Räisänen, H. & Limatius, H. (toim.). Responsible Communication. VAKKI Publications 14. 137–157. Viitattu 13.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.70484/vakki.149331
Perälä, A. 2025a. Viestintää muuttuvassa ilmastossa: Lectio preecursoria. Media & Viestintä. Vol. 48 (4). Viitattu 6.4.2026. Saatavissa https://doi.org/10.23983/mv.178643
Perälä, A. 2025b. Responses to climate change adaptation messages: A focus group study on the potential for public engagement with climate adaptation. Nordicom Review. Vol. 46 (1), 100–123.Viitattu 12.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.2478/nor-2025-0005
