Osaamisen ennakointifoorumi on arvioinut, että systeeminen ajattelu on yksi keskeisistä tulevaisuudessa tarvittavista työelämätaidoista (OPH 2023). Systeeminen ajattelu kuuluu kestävyysosaamisen viitekehykseen, jonka muita osa-alueita ovat kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisutaidot, ennakointiosaaminen, sopeutumiskyky, kokeileva ajattelutapa ja kestävyystoiminta (ks. Punie & Baciagalupo 2022). Kompetenssina systeeminen ajattelu on muun muassa kykyä tunnistaa ja ymmärtää systeemien toimintaa sekä niiden keskinäisriippuvaisuuksia (Arnold & Wade 2015). Systeemisen ajattelun opetuksella voidaan tukea ja edistää sekä yksilöiden kestävyystoimintaa että organisaatioiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista (ks. Faul & Savage 2023; Raitinen ym. 2023). Ekosysteemiosaamisen opetus perustuu systeemiselle ajattelulle.
Ekosysteemiosaamisen opetus
Eri lähtökohdista tulevien toimijoiden välistä yhteistyötä on tarkasteltu viime aikoina toimintana erilaisissa innovaatioita tai osaamista edistävissä ekosysteemeissä (mm. Pohjonen 2017). Ekosysteemiajattelun suosion nousun taustalla on nähty muun muassa palvelullistumisen, digitalisaation ja yhdessä toimimisen muutosajureita (ks. Valokari ym. 2020). Monialaiseen, sektorirajat ja alue- sekä maantieteelliset alueet ylittävään yhteistyöhön keskeisin kannuste on muodostunut siitä, että niin sanottuja ilkeitä ongelmia ei mikään yksittäinen toimija ei pysty ratkaisemaan yksin. Tärkein ratkaistava yhteiskunnallinen haaste muodostuu kestävyyden eri näkökulmista. (ks. Lönngren & van Poeck 2021.)
LAB-ammattikorkeakoulussa ekosysteemiosaamisen opetusta on tarjottu 2023 ylemmässä AMK:ssa itsenäisenä opintojaksona (5 op), jossa opiskelijat ovat perehtyneet ekosysteemien rakenteiden tunnistamiseen, julkisen hankintojen ja monituottajamallin merkitykseen hyvinvointipalveluissa ja palvelujen kehittämisen haasteisiin erilaisten sektoreiden ja organisaatioiden yhdyspinnoilla. Ekosysteeminäkökulmaa on lisäksi opetettu muun muassa strategisen johtamisen, osaamisen johtamisen sekä toiminnan vaikuttavuuden ja arvioinnin opintojaksoilla.
Monipuolisia työelämätaitoja
Opiskelijapalautteen perusteella ekosysteemiajattelun opetus on koettu hyödylliseksi työelämätaidoksi monipuolisesti: asiakkaan / potilaan hoitotahojen ja voimavarojen ymmärtämisessä, kumppanuuksien kartoittamisessa kehittämistyössä sekä keskinäisriippuvuuden ymmärtämisessä osana strategiatyötä, osaamisen kehittämistä ja vaikuttavuuden kehittämistä. Osa opiskelijoista on tutustunut opinnoissa ensimmäistä kertaa ekosysteemiajatteluun. Varsinkin laajennettu näkökulma tekijöihin ja toimijoihin, jotka ovat luomassa hyvinvointia, on ollut usein silmiä avaava oppimiskokemus. Opetusta voidaan kehittää lisäämällä vielä työelämäyhteistyötä ja integraatiolla tutkimukseen ja opinnäytetyöprosessiin.
Kirjoittaja
Arja-Tuulikki Malin on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Arnold, R. D. & Wade, J. P. 2015. A definition of systems thinking: A systems approach. Procedia computer science, 44, 669‒678. Viitattu 4.12.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.procs.2015.03.050
Faul, M. V., & Savage, L. (Eds.). 2023. Systems Thinking in International Education and Development: Unlocking Learning for All? Edward Elgar Publishing.
geralt. 2016. Altmann, G. Systems thinking. Pixabay. Viitattu 4.12.2023. Saatavissa https://pixabay.com/illustrations/binary-one-cyborg-cybernetics-1538717/
Lönngren, J. & van Poeck, K. 2021. Wicked problems: A mapping review of the literature. International Journal of Sustainable Development & World Ecology, 28 (6), 481‒502. Viitattu 4.12.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1080/13504509.2020.1859415
OPH. 2023. Laaja-alainen osaaminen 2030-luvulla. Laaja-alaisten osaamistarpeiden kehitys vuoteen 2030 mennessä. Osaamisen ennakointifoorumin 2021–2024 tuloksia. Raportit ja selvitykset 2023:1. Opetushallitus. Viitattu 4.12.2023. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/laaja-alainen-osaaminen-2030-luvulla
Pohjonen, S. 2017. Hyvinvointipalveluiden ekosysteemi ja digitalisaation tarjoamat uudet mahdollisuudet. Teoksessa Pohjonen, S. & Noso, M. (toim.). Kansalainen keskiöön! Näkökulmia sote-uudistukseen. Kunnallisalan kehittämissäätiön Julkaisu 2 2017. Kunnallisalan kehittämissäätiö. Viitattu 4.12.2023. Saatavissa https://kaks.fi/wp-content/uploads/2017/04/nakokulmia-sote-uudistukseen-3.pdf#page=63
Punie, Y. & Baciagalupo, M. (eds.). 2022. GreenComp. The European sustainability competence framework. Publications Office of the European Union, Luxembourg. Viitattu 4.12.2023. Saatavissa https://doi.org/10.2760/13286
Ratinen, I., Linnanen, L., Claudelin, A. & Halonen, V. 2023. Toward sustainable development: Connecting systems thinking competency and carbon footprint knowledge. Sustainable Development, 31(3), 1593–1605. Viitattu 4.12.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1002/sd.2469
Valkokari, K., Hyytinen, K., Kutinlahti, P. & Hjelt, M. 2020. Yhdessä kestävää kasvua – ekosysteemiopas. VTT Technical Research Centre of Finland. Viitattu 4.12.2023. Saatavissa https://doi.org/10.32040/2020.Ekosysteemiopas
