Lapsipotilaisiin liittyvä opetus ensihoitajakoulutuksessa Suomessa

Ensihoitajat kohtaavat lapsipotilaita verrattain harvoin, mutta tilanteet ovat usein vaativia ja kuormittavia. Suomessa lapsipotilaat muodostavat noin 4–5 % ensihoitotehtävistä, ja nämä tilanteet edellyttävät vahvaa kliinistä osaamista, nopeaa päätöksentekoa sekä taitavaa vuorovaikutusta lapsen ja perheen kanssa (Salmi ym. 2018). Tästä huolimatta lapsipotilaisiin liittyvän opetuksen määrä ja sisältö vaihtelevat suomalaisissa ensihoitajakoulutuksissa huomattavasti.

Tässä blogissa tarkastellaan valtakunnallisen kyselytutkimuksen tuloksia, joissa selvitettiin lapsipotilaisiin liittyvän opetuksen laajuutta ja painotuksia ensihoitaja (AMK) -koulutuksissa.

Lapsipotilaisiin liittyvän opetuksen määrä vaihtelee

Tutkimukseen osallistuivat kaikki yhdeksän suomalaista ammattikorkeakoulua, joissa järjestetään ensihoitajakoulutusta. Lapsipotilaisiin liittyvien opintojen mediaani oli 11 opintopistettä, mikä vastaa noin 4,6 % koko tutkinnon laajuudesta. Oppilaitosten välillä havaittiin kuitenkin huomattavaa vaihtelua: joissakin koulutuksissa lapsipotilaisiin liittyviä opintoja oli vain muutamia opintopisteitä, kun taas toisissa niitä oli yli 20.

Useimmissa koulutuksissa lapsipotilaisiin liittyvä opetus on integroitu osaksi laajempia opintokokonaisuuksia, eikä erillisiä lapsipotilaisiin keskittyviä opintojaksoja juurikaan ole. Tämä voi heikentää lapsipotilaisiin liittyvien osaamistavoitteiden näkyvyyttä ja opetuksen johdonmukaisuutta.

Vahvuuksia akuuttihoidossa ja simulaatio-opetuksessa

Tutkimuksen perusteella suomalaisissa ensihoitajakoulutuksissa painottuvat erityisesti lapsipotilaiden akuutti- ja ensihoito. Opetuksessa käsitellään laajasti esimerkiksi lapsen peruselintoimintojen arviointia, elvytystä, hengitystien hallintaa sekä neste- ja lääkehoitoa. Simulaatio-opetus on keskeinen osa koulutusta, ja sen avulla opiskelijat pääsevät harjoittelemaan vaativia ja harvinaisia tilanteita turvallisessa oppimisympäristössä.

Simulaatioiden on osoitettu tukevan opiskelijoiden kliinistä osaamista, päätöksentekokykyä ja varmuutta lapsipotilaiden hoidossa, mikä on erityisen tärkeää harvoin kohdattavissa mutta kriittisissä tilanteissa (Farrell ym. 2022).

Kehittämiskohteita mielenterveydessä ja pitkäaikaissairauksissa

Tutkimus tuo esiin myös selkeitä kehittämiskohteita. Lapsen mielenterveyteen, pitkäaikaissairauksiin, saattohoitoon sekä lastensuojeluun liittyvä opetus on monissa koulutuksissa vähäistä tai puuttuu lähes kokonaan. Lisäksi kliinisten harjoittelupaikkojen saatavuus lapsipotilaiden parissa vaihtelee, mikä voi johtaa opiskelijoiden eriarvoisiin oppimismahdollisuuksiin.

Aiemmat tutkimukset osoittavat, että puutteellinen koulutus lisää ensihoitajien epävarmuutta ja stressiä lapsipotilastilanteissa sekä voi heikentää potilasturvallisuutta (Hetherington & Jones 2021).

Tarve valtakunnalliselle kehittämiselle

Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että lapsipotilaisiin liittyvää opetusta tulisi kehittää systemaattisemmaksi ja yhdenmukaisemmaksi. Valtakunnalliset osaamistavoitteet voisivat tukea koulutusten tasalaatuisuutta ja varmistaa, että kaikki valmistuvat ensihoitajat saavat riittävät valmiudet kohdata lapsipotilaita myös harvinaisissa ja psyykkisesti kuormittavissa tilanteissa.

Linkki artikkeliin

Salmi H, Kuisma M, Rahiala E, Lääperi M, Harve-Rytsälä H. Children in disadvantaged neighbourhoods have more out-of-hospital emergencies: a population-based study. Arch Dis Child. 2018 Nov;103(11):1048-1053. doi: 10.1136/archdischild-2017-314153. Epub 2018 May 2. PMID: 29720496.

Farrell C, Dorney K, Mathews B, Boyle T, Kitchen A, Doyle J, Monuteaux MC, Li J, Walsh B, Nagler J and Chung S (2022) A Statewide Collaboration to Deliver and Evaluate a Pediatric Critical Care Simulation Curriculum for Emergency Medical Services. Front. Pediatr. 10:903950. doi: 10.3389/fped.2022.903950

Hetherington J, Jones I. What factors influence clinical decision making for paramedics when attending to paediatric emergencies in the community within one ambulance service trust? Br Paramed J. 2021 May 1;6(1):15-22. doi: 10.29045/14784726.2021.6.6.1.15. PMID: 34335096; PMCID: PMC8312366.