Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tehtävänä on parantaa perheiden hyvinvointia sekä uudistaa palveluita lapsi- ja perhelähtöisiksi (Kaukonen ym. 2018, 1). LAPE–kyselyissä on tullut esille, että vanhemmat tarvitsevat uusia toimintatapoja, monipuolisia menetelmiä ja lisää toimijoita tukemaan vanhemmuuttaan (Pelkonen 2019, 106). Tutkimuksien mukaan vanhempia tukemalla voidaan ehkäistä ja hoitaa monenlaisia perheiden ja lasten ongelmia (Laajasalo & Santalahti 2019, 45). Yksi hyvinvoinnin taustatekijöistä on osallisuus, joka tarkoittaa tunnetta kuulumisesta johonkin, kokemusta vaikutusmahdollisuuksista sekä merkityksellisyyden tunnetta (Huhtinen-Hilden & Karjalainen 2019, 13–14).
Lasten ja perheiden osallisuudelle on vahvat perustelut yhteiskunnassamme. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan osallisuus on osallisena olemista päätöksenteossa (Unicef 2022). Lastensuojelulaki (417/2007, 5§, 8§) korostaa lasten ja perheiden oikeutta olla mukana kehittämässä, suunnittelemassa ja arvioimassa heille tarkoitettuja palveluja. Myös Suomen perustuslain mukaan ihmisillä on oikeus vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnan kehittämiseen (Suomen perustuslaki 731/1999, 2§).
Lapsetkin mukaan aktiivisina toimijoina
Jotta perheet tulevat kohdatuksi ja autetuiksi kokonaisvaltaisesti sekä osallisuuden ja hyvinvoinnin kasvu mahdollistetaan, tarvitaan eri toimijoiden ja palvelujen monialaista yhteistyötä sekä integraatiota (Raitakari ym. 2019, 1). Monitoimijaisessa yhteistyössä toimitaan erilaisten verkostojen kanssa, joihin voi kuulua lapsi ja huoltaja sekä heidän lähiverkostoaan, eri alojen työntekijöitä ja kolmannen sektorin toimijoita (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016, 11).
Osallistavan ja monitoimijaisen yhteistyön keskiössä on lasten, perheiden sekä ammattilaisten tasa-arvoinen asiantuntijuus ja jaettu tieto, jolloin tietoa käytetään monitasoisesti ja –suuntaisesti (Kallinen ym. 2018, 14).
Lapsi- ja perhepalveluissa liikutaan eri toimialojen rajapinnoilla, joten perheet saattavat asioida useiden eri ammattilaisten kanssa (Lehikoinen 2021, 110–111). Vaarana on, että lasten ja perheiden osallisuus jää näennäiseksi asiaksi palvelujärjestelmässä. Vuorenmaan tutkimuksen mukaan vanhempien osallisuutta voidaan tukea lisäämällä vanhempien vaikuttamismahdollisuuksia osana palvelutapaamisia. Lasten ja perheiden palveluissa toimivilla työntekijöillä on merkittävä rooli perheiden hyvinvoinnin ja vanhempien osallisuuden vahvistamisessa (Vuorenmaa 2016, 17, 85).
Lapsi saa kokemuksen yhteisöön kuulumisesta aikuisen osoittaessa kiinnostusta lapsen asioihin, jolloin lapsen on helpompi ottaa osaa ja vaikuttaa. Lasten osallisuuden mahdollisuuksista huolehtiminen on kaikkien aikuisten vastuulla ja lapsille tulee tarjota tasavertaiset mahdollisuudet osallisuudelle. (Stenvall 2021, 182.) Lapsiin tulee suhtautua aktiivisina toimijoina ja tiedontuottajina (Kallinen ym. 2021, 4).
Kirjoittajat
Riikka Haapio ja Suvi Seljas ovat sosionomeja ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelijoita Lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta.
Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori, joka on kiinnostunut lapsi- ja perhepalvelujen kehittämisestä.
Lähteet
Anemone123. 2017. Joukkuehenki, tiimityö, yhteisötuki. Pixabay. Viitattu 25.10.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/joukkuehenki-tiimity%c3%b6-yhteis%c3%b6-tuki-2447163/
Huhtinen-Hilden, L. & Karjalainen, A L. 2019. Luova toiminta siltana itseen, toisiin ja osallisuuteen. Teoksessa Karjalainen A L (toim.) Luovan toiminnan työtavat. Käsikirja sosiaali- ja terveysalalle. Jyväskylä: PS-kustannus. 11–14.
Kallinen, K., Laitinen, M., Lantela, L., Leinonen, J., Nikupeteri, A., Nurmi, H., & Turunen, T. 2018. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus monitoimijaisen yhteistyön mahdollisuuksina ja haasteina. Raportissa Petrelius, P. & Eriksson, P. Uudistuva lastensuojelu – kohti asiakkaisen ja ammattilaisten yhteistoimintaa. THL, 14–23. Viitattu 1.4.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137112/URN_ISBN_978-952-343-208-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kallinen, K., Nikupeteri, A., Laitinen, M., Lantela, L., Turunen, T., Nurmi, H. & Leinonen, J. 2021. Lasten arjen hyvinvoinnin tekijät. Kasvatus & Aika. Julkaistu: 2021-06-24. Viitattu 7.11.2021. Saatavissa https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/80332/64354
Kaukonen, P., Pelkonen, M., Hastrup, A., Bergbacka, K., Mäkelä, J., Santala, R.& Lape- toimijat. 2018. Lapsille ja nuorille hyvä sote. LAPE-teesit sote-palveluiden uudistamisen tueksi. Päätösten tueksi 52. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Laajasalo, T. & Santalahti, P. 2019. Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen työmenetelmät. Teoksessa Hakulinen, T., Laajasalo, T. & Mäkelä, J. (toim). Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen. Teoriasta käytäntöön. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 45–52.
Lastensuojelulaki 13.4.2007/417. Finlex. Viitattu 25.10. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417
Lehikoinen, J. 2021. Dokumentointi edistää kuntoutusta ja vauvaperheen asemaa. Teoksessa Henttonen, T., Sellegren, H & Ruottinen, T. (toim.) Vauvatyö. Vauvatyötä haastavissa perhetilanteissa. Käsikirja. Ensi- ja turvakotien liitto. 110–115.
Pelkonen, M. 2019. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki perhekeskuksen ydintehtävänä. Teoksessa Hakulinen, T., Laajasalo, T. & Mäkelä, J. (toim). Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen. Teoriasta käytäntöön. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 106–113.
Raitakari, S., Räsänen, J–M., Kostiainen, T. & Juhila, K. 2019. Integroiva työtapa muotoutuvassa perhekeskuskontekstissa. Kriittisten tekijöiden tarkastelua. Tampereen yliopisto. Viitattu 8.9.2022. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/105437/ 978-952-03-1020-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Stenvall, E. 2021. Lapsen arkinen osallisuus ‒ mistä lapselle syntyy kokemus, että voi osallistua ja vaikuttaa? Teoksessa Tulensalo, H., Kalliomeri, R. & Laimio, J. (toim.) Kohti lapsen näköistä osallisuutta. Suomen Uusiokuri oy: Pelastakaa Lapset ry. 175–185.
Suomen perustuslaki 11.6.199/731. Finlex. Viitattu 25.10.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2016. Luo luottamusta suojele lasta. Opas yhteistyöstä lapsia ja perheitä kohtaaville. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma. Viitattu 11.10.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/handle/10024/136183
Unicef. 2022. Lapsen oikeuksien sopimus. Viitattu 24.10.2022. Saatavissa https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien-sopimuksen-koko-teksti/
Vuorenmaa, M. 2016. Äitien ja isien osallisuus perheessä ja lasten palveluissa sekä osallisuuteen yhteydessä olevat tekijät. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö. Viitattu 11.10.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131461/978-952-03-0019-7.pdf
