Alati muuttuva, jopa pirstaleinen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö on yhä monimutkaisempi ja siihen osallistuu useita eri tahoja, jolloin asiantuntijoilta vaaditaan keskinäistä tiedon jakamista ja tiivistä yhteistyötä.(Juujärvi ym. 2019, 2–3). Lapsiperhepalveluissa korostetaan lainsäädännön (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014; Lastensuojelulaki 417/2007) tasolla moniammatillisen yhteistyön tärkeyttä. Lapsiperheiden erilaisten vaikeuksien kasautuminen ja entistä haasteellisempien tilanteiden tukeminen vaatii lapsiperhepalvelujen ammattilaisilta uudenlaisia toimintatapoja, ja harvoin yhden ammattiryhmän osaaminen yksistään on riittävää (Lamponen, Aarnio & Veistilä 2024, 303).
Lastensuojelua toteutetaan osana lasten ja perheiden palveluiden kokonaisuutta. Lastensuojelun tehtävänä on edistää lapsen hyvinvointia ja tukea vanhempia ja huoltajia kasvatustehtävässään. Kun kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä ja kehitystä, voidaan hänelle järjestää kiireellisesti sijaishuoltona hänen tarvitsemansa hoito ja huolto (Lastensuojelulaki 417/2007, 4 §, 38§) esimerkiksi vastaanottoperheessä.
Monialainen arviointiprosessi
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella vastaanottoperhetoiminnan työntekijät tekevät arviointityötä lapsen vastuusosiaalityöntekijän päätöksenteon tueksi. Arvioon sisältyy lapsen ja perheen voinnin, tarpeiden, vuorovaikutuksen ja yhteydenpidon havainnointia sekä erilaisia tilanteeseen liittyviä selvittelyitä. Palvelun aikana arvioidaan, miten lapsi voi turvallisesti palata kotiin tai siirtyä pidempiaikaiseen sijaishuoltoon. (Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 2024.) Asiakkaiden haasteet eivät aina ole tarkkarajaisia tai selkeitä, vaan pikemminkin moninaisia ja epäselviä, ja ne edellyttävät moniammatillista lähestymistapaa (Paasivirta ym. 2022).
Vastaanottoperhetoiminnassa työskentelee eri koulutustaustan omaavia ammattilaisia, lastensuojelun sosiaaliohjaajia ja toimintaterapeutti. Sosiaaliohjaajien työssä keskeistä on ihmisten hyvinvoinnin, elämänhallinnan ja toimintakyvyn edistäminen. Sosiaaliohjaajilta edellytetään kykyä tunnistaa eri elämäntilanteissa olevien asiakkaiden voimavarat ja osaltaan tukea asiakkaita toimintakyvyn edistämisessä. (Arene 2018, 30.) Kun yhdistetään sosiaaliohjaajien sosiaalipedagoginen työote toimintaterapeuttien asiantuntemukseen ihmisen kehityksellisestä ja toimintakyvyn tarpeista, voidaan perheiden tilannetta tarkastella kokonaisvaltaisemmin moniammatillisesta näkökulmasta.
Moniammatillinen työskentely haastaa ammattilaisia ylittämään osaamisalueensa rajoja ja rakentamaan tietoa ja osaamista muiden kanssa. Onnistuakseen tämä edellyttääkin halua ja tahtotilaa yhteistyöhön eri ammattilaisten välillä. Tämä vaatii myönteistä, avointa suhtautumista ja luottamusta muiden alojen ammattilaisiin. (Kekoni ym. 2019, 22.)
Keskiössä ammattilaisten välinen vuorovaikutus
Sujuvalla vuorovaikutusosaamisella on tärkeä rooli moniammatillisen työskentelyn onnistumisessa. Vuorovaikutusosaaminen linkittyykin merkittävällä tavalla substanssi- ja prosessiosaamiseen. Ammattilaisen tietoperusta syntyy koulutuksessa, mutta todellinen osaaminen ja ymmärrys syvenevät työkokemuksen myötä. Moniammatillisessa työssä jokaisen asiantuntijan tiedosta tulee aidosti vaikuttavaa vasta, kun se yhdistyy muiden ammattilaisten osaamiseen. Näin luodaan yhteistä asiantuntijuutta, jossa eri alojen näkemykset rikastuttavat ja vahvistavat toisiaan. Moniammatillisessa yhteistyössä onnistuminen vaatii myös prosessiosaamista: taitoa kehittää ja tehdä näkyväksi yhteisiä työprosesseja. (Mönkkönen ym. 2019, 48.)
Jotta sosiaaliohjaajat ja toimintaterapeutti olisivat todellisuudessa saman työprosessin osia ja asiakkaat saisivat järjestelyistä hyötyä, olisi asiakasprosessit suunniteltava yhdessä. Pelkkä ajatus palvelualojen integroinnista ei riitä, vaan osapuolten on harjoiteltava moniammatilliseen työskentelyyn vaadittavia taitoja (Mönkkönen ym. 2019, 133).
Kirjoittajat
Kiia Halonen ja Merja Herranen ovat sosionomeja (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelijoita lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutusohjelmasta.
Elina Kosonen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtorina ja on kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.
Lähteet
Arene. 2018. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n työryhmän selvitys sosiaalialan tilanteesta ja kehityksestä 2017. Sosionomi tuottaa hyvinvointia läpi elämänkaaren. Ammattikorkeakoulutus sosiaalialan muutoksen edistäjänä. Viitattu 21.10.2024. Saatavissa https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/arene_sosionomiselvitys_pitka_raportti_fin.pdf?_t=1526901428
Juujärvi, S., Sinervo, T., Laulainen, S., Niiranen, V., Kujala, S., Heponiemi, T. & Keskimäki, I. 2019. Sote-ammattilaisten yhteinen osaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 4.11.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/handle/10024/138096
Kekoni, T., Mönkkönen, K., Hujala, A., Laulainen, S. & Hirvonen, J. 2019. Moniammatillisuus käsitteinä ja käytänteinä. Moniammatillisuuden määrittely ja muodot. Mönkkönen, K., Kekoni, T & Pehkonen, A. (toim.) Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Gaudeamus Oy. 15–35.
Lamponen, T., Aarnio, N. & Veistilä, M. 2024. Moniammatillisen yhteistyön perusteluja ja haasteita lapsen tilanteen arvioinnissa. Janus vol. 32 (3) 2024, 302–318. Viitattu 8.11.2024. Saatavissa https://journal.fi/janus/article/view/138362/94374?acceptCookies=1
Lastensuojelulaki 417/2007. Finlex. Viitattu 8.11.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. 2024. Lasten ja nuorten erityisen tuen palvelut. Intranet.
Mönkkönen, K., Kekoni, T., Jaakola, A., Profiam Sosiaalipalvelut Oy:n henkilöstö & Pehkonen, A. 2019. Kohti monitoimijaista kehittämistä. Moniammatillisen osaamisen edistäminen koulutuksessa. Mönkkönen, K., Kekoni, T & Pehkonen, A. (toim.) Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Gaudeamus Oy. 133–147.
Paasivirta, A., Paju, P., Jahnukainen, J., Hokkila, K., Näränen, N., Välimäki, S., Ahvenainen, A. & Hellsten, S. 2022. Asiakkaiden ääni lastensuojelun lainsäädännön kokonaisuudistuksessa. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 4.11.2024. Saatavissa https://stm.fi/documents/1271139/1359574/Loppuraportti_Asiakkaiden+%C3%A4%C3%A4ni+lastensuojelun+lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nn%C3%B6n+kokonaisuudistuksessa.pdf
senjinpojskic. 2016. Pojskic, S. Kytkeä, Palapeli, Strategiaa. Pixabay. Viitattu 13.11. 2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/kytke%C3%A4-palapeli-strategiaa-1586220/
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. Finlex. Viitattu 13.11.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301
