Lean-johtaminen mahdollistaa organisaatioissa tapahtuvan systemaattisen ja laaja-alaisen kehittämisen. Sen avulla tavoitellaan merkittävää laadun parantamista ja asiakaslähtöisiä palveluja. Lean-johtaminen on avain paremman asiakaskokemuksen saavuttamiseen.
Lean-johtaminen voi muuttaa työyhteisöjen kulttuuria pysyvästi. Organisaatiot voivat kehittää toimintaansa hyödyntämällä tieteellistä metodia, jolla tavoitellaan parempaa laatua pienemmillä kustannuksilla. (Heinänen & Jokiniemi 2020, 1224.) Lean-johtamisella tavoitellaan muutosta, joka on asiakkaalle merkityksellinen eli tuottaa hänelle parempaa arvoa (Torkkola 2015, 89). Lean-johtaminen soveltuu hyvin sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen, kehittämiseen sekä laadun parantamiseen. Sen avulla on saatu hyviä tuloksia prosessien sujuvoittamisessa, asiakaslähtöisyyden lisäämisessä ja laadun parantamisessa. Kun toiminta on selkeää ja prosessit sujuvia myös työyhteisöjen toimivuus paranee. (Maijala 2019, 13 ja 77–79.)
Toiminnallisen arjen vakioinnin työkalu
Lean mahdollistaa tiimejä kehittämään ja uudistamaan palveluja. (Maijala 2019, 14). Kiianmiehen (2021) YAMK-opinnäytetyössä kehitettiin päivittäisjohtamista. Tutkimuksellinen kehittämishanke toteutettiin Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä. Kehittämishankkeen tavoitteena oli selkiyttää ja vakioida päivittäisjohtamista ikäihmisten ympärivuorokautisten palvelujen työyhteisöissä. Kehittämishankkeessa kehitettiin uutta, vakioitua ja parempaa tapaa toteuttaa päivittäisjohtamista. Kun päivittäisjohtaminen on laadukasta ja toimivaa, lisääntyy ymmärrys myös asiakkaan tarpeista ja siitä, mikä tuottaa hänelle arvoa. Samalla työyhteisö oppii uutta, toimii tavoitteellisesti ja ratkaisukeskeisesti sykleittäin kohti parempaa.
Tärkeinä tuloksina kehittämishankkeessa syntyivät asukkaiden toiminnallisen arjen vakioitu toimintamalli sekä yhteinen SMART-tavoite (Kiianmies 2021). Toiminnallisen arjen asukaskohtainen seuranta tehdään jatkossa päivittäisjohtamisen tauluilla, joihin tiimien on helppo kirjata toteutunut toiminnallisen arjen arvoaika. Kun arvoaikaa mitataan, nähdään nykytila suhteessa tavoitetilaan. Tiimi käy päivittäisjohtamisen kokouksessa aktiivista keskustelua siitä, mitä parannuksia tarvitaan, jotta päästään kohti toiminnallisen arjen tavoitetta. On tärkeää, että tiimeillä on yhteinen ymmärrys asiakkaan yksilöllisistä tarpeista, toiminnallisen arjen sisällöstä ja toiveista. Vaikka päivittäisjohtaminen vaatii esimieheltä tänä päivänä paljon, voi lean-johtaminen tehdä siitä selkeämpää ja tavoitteellisempaa.
Kirjoittajat
Johanna Kiianmies on joulukuussa 2021 LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuva lean-johtamisesta kiinnostunut sairaanhoitaja (YAMK).
Päivikki Lahtinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun lehtorina.
Lähteet
Heinänen, T. & Jokiniemi, T. 2020. Lean-ajattelu terveydenhuollon johtamisessa. Suomen lääkärilehti 20/2020, VSK 75, 1224. [Viitattu 23.11.2021]. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/320038/SLL202020_1224.pdf?se
Kiianmies, J. 2021. Päivittäisjohtamisen kehittäminen ikäihmisten ympärivuorokautisissa palveluissa. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. [Viitattu 26.11.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112622043
Maijala, R. 2019. Lean terveydenhuollossa − Näkökulmina hukka ja johtaminen. Akateeminen väitöskirja. Turun yliopisto. Turku. Lääketieteellinen tiedekunta, Kliininen laitos, Kansanterveystiede, 13–14 ja 77–79. [Viitattu 26.11.2021]. Saatavissa: https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/148443/AnnalesC477Maijala.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Torkkola, S. 2015. Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Helsinki: Talentum Pro. [Viitattu 26.11.2021]. Saatavissa: https://verkkokirjahylly-almatalent.fi.ezproxy.saimia.fi/
Kuvat
Kuva 1. Darmel. 2021. Ihmiset, toimisto, miehet, naiset. Pexels. [Viitattu 26.11.2021]. Saatavissa: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/ihmiset-toimisto-miehet-naiset-8134077/
