Lasten ja nuorten toimintakyvyssä ovat jo vuosia näkyneet istuvan elämäntavan ja yksipuolisen liikunnan vaikutukset. Covid-19-pandemia vähensi entisestään lasten ja nuorten liikkumista. Vuonna 2020 Valtion liikuntaneuvosto vertasi tilannetta vuoden 2018 Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimukseen, jonka mukaan päivittäinen askelten lukumäärä oli 1000–3000 askelta vähemmän kuin vuonna 2018. (Vasankari ym. 2020.)
Viime vuosien aikana perusopetuksen oppilaille tarkoitetun fyysisen toimintakyvyn valtakunnallisen mittaus- ja palautejärjestelmän Move!:n tuloksissa ollaan havaittu tulosten merkittävää heikentymistä. Vuonna 2021 tuloksissa 8-luokkalaisilla keskivartalon lihaskunto ja kestävyyskunto olivat terveyttä ja toimintakykyä haittaavalla tasolla. (Opetushallitus 2021.)
Opinnäytetyössä (Forsell & Virjala 2022) laadittiin Kesämäen yläkoulun 8-luokkalaisille harjoitusohjelma, joka kehitti niitä osa-alueita, jotka ilmenivät alkumittauksissa haasteina. Koeryhmä oli 8. luokan urheiluluokasta ja kontrolliryhmänä perusopetuksen luokkalaisia. Idea opinnäytetyöhön virisi yhteistyökumppanin eli Kesämäen yläkoulun liikunnanopettajan kanssa.
Ajatuksena oli selvittää yläkoululaisten fyysistä toimintakykyä painottaen kehon liikkuvuutta, lihasvoimaa ja kykyä palautua. Tavoitteena oli luoda toimiva harjoitusohjelma kyseisen kohderyhmän tarpeisiin. Harjoitusohjelmassa painotettiin liikehallintaa, keskivartalon hallintaa ja lihasvoimaa. (Forsell & Virjala 2022.)
Mittaukset ja interventiojakso
Mittareina käytettiin Move!-mittaristoa ja Google Forms -palvelulla luotua kyselylomaketta (Huhtiniemi 2021). Lisäksi tarkkailtiin muutamaa liikehallintaa mittaavaa liikettä (yhden jalan kyykky, lantionnosto ja yhden jalan lantionnosto).
Alku- ja loppumittausten välisessä vertailussa koeryhmän (n=7) ja kontrolliryhmän (n=6) tuloksissa ei tapahtunut tilastollisesti merkitseviä eroja vauhdittoman 5-loikan, ylävartalon kohotuksen ja etunojapunnerruksen osalta 8 viikon interventiojakson aikana. Liikkeen laatua tarkastellessa huomattavaa parannusta oli havaittavissa, esimerkiksi yhden jalan kyykyssä, jossa huomattiin monen kriteerin parantuneen alkumittauksiin nähden. Suurimmat haasteet oppilailla olivat liikehallinta, keskivartalon lihasvoima ja liikkuvuus etenkin alaraajoissa.
Virheasentojen ja virheellisten liikemallien seuraaminen on tärkeää pituuskasvuvaiheessa, jotta voidaan välttää mahdolliset tuki- ja liikuntaelinperäiset vaivat. Lisäksi nuorten urheilijoiden tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien ja vammojen ennaltaehkäisyä voidaan edistää ennaltaehkäisevillä lääkärintarkastuksilla, lajikohtaisten tarpeiden tarkkailulla, lajin tarvittavien harjoitustaitojen ja fyysisen kunnon tarkkailulla sekä valmentajan koulutuksella (Habelt ym. 2011). Lasten ja nuorten tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia on tärkeää selvittää, jotta niitä voidaan ennaltaehkäistä.
Kirjoittajat
Nea Forsell ja Annika Virjala valmistuvat pian fysioterapeuteiksi LAB-ammattikorkeakoulusta.
Sari Liikka työskentelee fysioterapeuttikoulutuksen osaamispäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Forsell, N. & Virjala, A. 2022. Liikehallinnan ja lihaskunnon edistäminen Kesämäen yläkoulun urheiluluokkalaisilla. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lappeenranta. Viitattu 26.2.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303012919
Grabowska, K. 2020. Aerobic, aktiivisuus, käsipaino. Pexels. Viitattu 9.3.2023. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/naine-kasi-vesi-sininen-4498606/
Habelt, S., Hasler, C., Steinbrück, K. & Majewski, M. 2011. Sport injuries in adolescents. Orthopedic Reviews. Vol. 3(2), e18. Viitattu 5.8.2022. Saatavissa https://doi.org/10.4081/or.2011.e18
Huhtiniemi, M. 2021. Fyysisen toimintakyvyn mittaus- ja palautejärjestelmä Move!. Mittauskäsikirja. Viitattu 10.3.2023. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Move_mittauskasikirja_0.pdf
Opetushallitus. 2021. Move! -mittaukset 2021: Lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky huolestuttavalla tasolla. Viitattu 27.2.2023. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/uutiset/2021/lasten-ja-nuorten-fyysinen-toimintakyky-huolestuttavalla-tasolla
Vasankari, T., Jussila, A., Husu, P., Tokola, K., Vähä-Ypyä, H., Kokko, S. & Sievänen, H. 2020. Koronarajoitukset vaikuttivat rajusti lasten ja nuorten liikkumiseen. Teoksessa Kantomaa, M. (toim.) 2020. Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Valtion liikuntaneuvosto. Viitattu 27.2.2023. Saatavissa https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2020/10/Koronapandemian-vaikutukset-vaeston-liikuntaan-VLN-julkaisuja-2020-2.pdf
