Liian monen yleisurheilijan ja muun urheilijan ura päättyy aikaisessa vaiheessa loukkaantumiseen. On arvioitu, että jokainen yleisurheilija saa vähintään lievän urheiluvamman jossain vaiheessa uraansa (Suomen Aikuisurheiluliitto 2012). Suurin osa yleisurheilijoiden vammoista on rasitusperäisiä ja ilmenee alaraajoissa, joista yleisimmät ovat jännevammat, rasitusmurtumat, lihasaitio-oireyhtymä, akillesjänteen tulehdus, erilaiset polvien kiputilat sekä kantaluuhun kiinnittyvän jalkapohjan jännekalvon rappeuma (plantaarifaskiitti). (Leppänen & Löfgren 2017, 129–130; Terveystalo 2012.) Tyypillisesti rasitusvammat paranevat melko hyvin, mutta osa vammoista saattaa aiheuttaa urheilu-uran loppumisen ja pahimmillaan pysyvän haitan loppuelämäksi (Ahola ym. 2019).
![[Alt-teksti: Nuori tummaihoinen urheilija makaa maassa selällään kilparadan vieressä, ja hänen vierellään polvistuneena on huoltohenkilö, joka nostaa ilmeisesti loukkaantunutta alaraajaa nilkasta tukien toisella kädellään reidestä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/03/94_2022_Liikekontrollin-testipatteristo_1-1024x653.jpg)
Kuva 1. Urheiluvammojen riskiä voidaan vähentää oikeanlaisella harjoittelulla. (Wikimedia Commons 2013)
Urheiluvammojen syntymekanismit ja kehonhallinnan merkitys
Yleisurheilijoiden alaraajoihin kohdistuvien vammojen syntymekanismit ja altistavat tekijät ovat yksilöllisiä ja tilannekohtaisia, minkä vuoksi kaikkiin vammojen syntyihin ei voida etukäteen vaikuttaa. Urheiluvammoille altistavia tekijöitä ovat muun muassa yksipuolinen ja liian runsas harjoittelu, lihasheikkous, kehon puolierot, virheelliset suoritustekniikat sekä nuoren kasvukausi. (Pasanen ym. 2021; Terveystalo 2012.) Näiden altistavien tekijöiden osalta tutkimusten mukaan voidaan hyvällä kehon- ja liikkeenhallinnalla ennaltaehkäistä vammojen syntyä (Comerford & Mottram 2012, 3–19; Luomajoki 2018, 24–25; Terveurheilija 2021). Kehon- ja liikkeenhallinnan perusta muodostuu jo nuorena, mutta sitä voidaan kuitenkin kehittää koko elämä riittävällä ja monipuolisella harjoittelulla (Rinne 2011, 11–12). Kehonhallinnan huomioiminen harjoittelussa jo nuorella iällä on tämän vuoksi erittäin tärkeää.
![[Alt-teksti: Urheilija juoksuradalla lähtötelineissä. Urheilijasta näkyvät jalat juoksukengissä sekä käsi, joka pitelee viestikapulaa.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/03/94_2022_Liikekontrollin-testipatteristo_2.jpg.png)
Soveltuu valmentajille päivittäiseen toimintaan
Opinnäytetyön kehittämisprosessissa tuotettiin liikekontrollin testipatteristo 12–15-vuotiaiden nuorten yleisurheilijoiden alaraajavammojen ennaltaehkäisyyn Keski-Uudenmaan Yleisurheiluseuran käyttöön (Ihander & Visakko 2022). Testipatteriston tarkoituksena on tunnistaa alaraajojen liikehallintaan liittyvät haasteet, lisätä valmiuksia kehittää nuorten yleisurheilijoiden alaraajojen liikekontrollia sekä ennaltaehkäistä nuorten yleisurheilijoiden alaraajavammoja. Patteristo sisältää neljä liikekontrollin testiä, ohjeet testien havainnoimiseen ja harjoitteita mahdollisiin puutteisiin liikehallinnassa.
Alaraajojen liikekontrollin testipatteristo on tehty selkeäksi ja helposti ymmärrettäväksi niin, että se soveltuu urheiluseurassa toimivien valmentajien sekä muiden henkilöiden käyttöön. Testipatteriston hyödyntäminen yleisurheiluseurojen päivittäisessä toiminnassa voisi olla hyvä keino tunnistaa yleisurheilijoiden alaraajoihin kohdistuvia liikehallinnan haasteita, jotka lisäävät riskiä urheiluvammojen syntymiseen.
Kirjoittajat
Petri Ihander on LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuva fysioterapeuttiopiskelija, joka on aiemmalta koulutukseltaan urheiluhieroja. Hän on harrastanut yleisurheilua yli 15 vuotta, ja hän on kiinnostunut tuki- ja liikuntaelinvaivojen ennaltaehkäisystä ja hoidosta.
Mikko Visakko on LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuva fysioterapeuttiopiskelija, aiemmalta koulutukseltaan urheiluhieroja. Hänellä on lisäksi vahva urheilutausta koripallon parista, mistä kiinnostus urheiluvammoihin ja niiden ennaltaehkäisyyn on syntynyt.
Aki Rintala toimii fysioterapian yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Ahola, J-A., Vasankari, T., Nietosvaara, Y., Mattila, M. & Haara, M. 2019. Kasvuikäisten rasitusvammat. Viitattu 11.2.2022. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo15199
Comerford, M. & Mottram, S. 2012. Kinetic control: the management of uncontrolled movement. Chatswood: Elsevier.
Ihander, P. & Visakko, M. 2022. Yleisurheilijoiden alaraajavammat ja niiden ennaltaehkäisy: alaraajojen liikekontrollin testipatteristo nuorille yleisurheilijoille. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Fysioterapian ala. Viitattu 11.2.2022. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202082234
Leppänen, M. & Löfgren, K. 2017. Urheilun kipupisteet. 1. painos. Helsinki: Finn Lectura.
Luomajoki, H. 2018. Liikkeen ja liikekontrollin häiriöt. Testit ja harjoitteet selän, niskan, olkapään sekä alaraajan toiminnallisiin ongelmiin. 1. painos. Lahti: VK-Kustannus.
Microsoft Office Word -kuvapankki. 2021. Viitattu 7.2.2022. Saatavissa https://pxhere.com/fi/photo/47097
Pasanen, K., Haapasalo, H., Halen, P. & Parkkari, J. 2021. Urheiluvammojen ehkäisy, hoito ja kuntoutus. Lahti: VK-Kustannus.
Rinne, M. 2011. Hyvä liikehallinta edellyttää monipuolista liikuntaa. Fysioterapia 2011; 1: 10–13.
Suomen Aikuisurheiluliitto. 2012. Yleisurheilu harrastuksena. Viitattu 7.2.2022. Saatavissa https://www.olympiakomitea.fi/uploads/2018/12/saul-yleisurheilun-terveysprofiili-2012.pdf
Terveurheilija. 2021. Venyttely ja liikkuvuusharjoittelu. Viitattu 7.2.2022. Saatavissa: https://terveurheilija.fi/harjoittelu/venyttely-ja-liikkuvuusharjoittelu/
Terveystalo. 2012. Yleisimmät vammat: Yleisurheilu. [Viitattu 6.2.2022]. Saatavissa: https://www.terveystalo.com/fi/Palvelut/Urheilijat-ja-aktiiviliikkujat-Sport/Tietoa-urheiluterveydesta/Yleisimmat-vammat-Yleisurheilu/
Wikimedia Commons. 2013. Bishop Loughlin Games – Armory – Track & Field. Viitattu 7.2.2022. Saatavissa https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Bishop_Loughlin_Games_-_Armory_-_Track_%26_Field_(11609407975).jpg
