Viime vuosina on lisääntynyt vapaa-ajan asuntojen muuttaminen pysyviksi asunnoiksi, mitä koronapandemia osaltaan edisti. Monipaikkaisesta asumisesta on tullut arkipäivää sellaisille asukkaille, jotka voivat helposti asua osan aikaa mökkipaikkakunnallaan ja esimerkiksi tehdä siellä etätöitä.
Käyttötarkoituksen muutoksiin suhtaudutaan nykyisin kuntakohtaisesti jo hyvin vaihtelevasti. Tämä ilmeni Pelto-Timperin (2023) opinnäytetyön kyselyssä, jossa selvitettiin vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muutoksia eri alueilla. Osa kunnista ja kaupungeista suosii käyttötarkoituksen muutoksia, kun taas toiset haluavat yhdyskuntarakenteen säilyvän eheänä ja välttävät siksi näiden myöntämistä. Rakentamislaki saattaa jatkossa johtaa entistä suurempiin eroihin kuntien välillä. Uuden lain tulkinta ja oikeuskäytäntöjen vakiintuminen vie aikaa.
Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki on jakautumassa alueidenkäyttölaiksi ja rakentamislaiksi, joista jälkimmäisen on tarkoitus astua voimaan 1.1.2025 alkaen. Uuden lain myötä rakennusten käyttötarkoituksen muutoksia vakituiseen asumiseen koskevia poikkeamispäätöksiä olisi jatkossa helpommin sallittavissa, mikäli hanke tukee kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä. Poikkeamispäätösten edellytyksiin tulisi lainuudistuksen myötä myös kevennyksiä. (Ympäristöministeriö 2023).
Käyttötarkoituksen muutokset helpommiksi
Viime vuosina kaavojen kaavamerkinnät ja -määräykset ovat sisältäneet yhä yksityiskohtaisempia ja tarkempia määräyksiä, mistä on seurannut merkittävämpää tarvetta poiketa kaavoissa asetetuista rakennuksen käyttötarkoituksista. Uuden rakentamislain tarkoituksena on mahdollistaa paremmin rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttaminen ympärivuotiseen asumiseen. Lainsäädännön uudistamisen myötä oikeudelliset edellytykset käyttötarkoituksen muutokselle ovat helpommin perusteltavissa. Jatkossa voitaneen myös vedota erityiseen syyhyn, jota on sisällytetty säännökseen. Rakentamislaki tulee lisäämään kunnan viranomaisten harkintavaltaa käyttötarkoituksen muutoksien käsittelyssä. (Ojanen 2023).
Muutos yhdyskuntarakenteen ohjauksen näkökulmasta
Uuden säännöksen tarkoituksena on ollut määritellä käyttötarkoituksen muutoksia koskeville poikkeamispäätöksille valtakunnallisesti yhtenäiset perusteet. Jatkossa lainsäädäntö mahdollistaa helpommin vapaa-ajan rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen asumiseen. Käytännössä kuntien harkintavalta laajenee, ja samalla poikkeamispäätösten perusteluiden merkitys korostuu. Kuntaliiton mukaan joidenkin poikkeamishakemusten valmistelu tulee jatkossa olemaan haasteellista. Hanke ei saisi aiheuttaa haittaa kaavoitukselle tai kaavan toteuttamiselle, ja lisäksi päätöksenteossa tulee ottaa maanomistajien tasapuolisuusnäkökulmat huomioon, kuten nykyisessäkin säätelyssä on ollut periaatteena. (Ojanen 2023.)
Kirjoittajat
Lotta Pelto-Timperi on suorittanut LAB-ammattikorkeakoulun koulutusohjelman Kestävä kaupunkiympäristö (YAMK) ja toiminut Salon kaupungissa opinnäytetyön aihepiiriin liittyvissä tehtävissä.
Eeva Aarrevaara toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa yhdyskuntasuunnittelun opetuksen ja kehittämisen tehtävissä ja on ohjannut Pelto-Timperin opinnäytetyön.
Lähteet
Ojanen, V. 2023. Uusi rakentamislaki ja käyttötarkoituksen muutos lupasääntelyssä. Viitattu 19.11.2023. Saatavissa https://haglex.fi/uusi-rakentamislaki-ja-kayttotarkoituksen-muutos-lupasaantelyssa/
Pelto-Timperi, L. 2023. Vakituinen asuminen rannoilla Salossa hyödyt ja haasteet. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. Viitattu 18.12.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121136189
Ympäristöministeriö. 2023. Eduskunta hyväksyi rakentamisen päästöjä pienentävät ja digitalisaatiota edistävät lait. Viitattu 19.11.2023. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-//1410903/eduskunta-hyvaksyi-rakentamisen-paastoja-pienentavat-ja-digitalisaatiota-edistavat-lait
