Luonto toimivana psyykkisen hyvinvoinnin tukimuotona

Luonto on merkittävä osa Suomea ja suomalaisia. Luonnon merkitys hyvinvointiin on tutkimusten mukaan merkittävä. Luontoa voidaankin hyödyntää toimivana tukimuotona hoidettaessa psyykkistä hyvinvointia. Riihijärven (2026) opinnäytetyössä todetaankin, että luonnolla on positiivinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin psyykkisesti, fyysisesti ja kognitiivisesti. Myös kansainväliset tutkimukset tukevat tätä: esimerkiksi Yhdysvalloissa ilmestyneessä tutkimuksessa havaittiin, että jo 20 minuutin oleskelu luonnossa laski merkittävästi kortisolitasoja (Hunter ym. 2019), ja Iso-Britanniassa todettiin laajoissa väestökyselyissä luonnossa vietetyn ajan olevan yhteydessä parempaan elämänlaatuun ja vähentyneisiin masennusoireisiin (White ym. 2019).

Psyykkinen hyvinvointi on osa kokonaisvaltaista terveyttä, johon kuuluu kyky kokea, ajatella ja toimia edistäen elämästä nauttimista ja haasteiden selättämistä. Hyvä psyykkinen hyvinvointi ylläpitää tasapainoista elämää ja lisäksi auttaa selviytymään vastoinkäymisistä ja vaikeuksista. (Metsäniemi 2024.) Luonnossa oleskelu on todettu elvyttävän, rauhoittavan ja lievittävän stressiä. Luonto auttaa hallitsemaan tunteita ja lievittää tarkkaavaisuushäiriön oireita. Luontoympäristöjen on todettu myös suojaavan mielenterveyssairauksilta myöhemmällä iällä. (Mieli ry 2024; Tyrväinen 2023.)

Tyrväisen (2023) mukaan masennukseen tai uupumukseen voidaan tarjota luontoavusteista terapiaa ja kuntoutusta, ja tämä on tuottanut lupaavia tuloksia. Suomessa tarjotaan erilaisia Green Care –palveluita, joissa hyödynnetään luontoa edistääkseen ihmisen hyvinvointia. Haveri ja Simkin (2023) tuo esiin, että terveydenhuollon ammattilaiset voisivat hyödyntää asiakastyössä luontoon ohjausta.

Luonnon positiivilla vaikutuksilla on todettu monessakin tutkimuksessa olevan tärkeä merkitys mielenterveyden kannalta. Kanadassa vuonna 2024 tehdyssä tutkimuksessa nuorilla oli korkeampi psyykkinen hyvinvointi, kun kouluohjelmaan lisättiin luonnossa oleskelu. Tämä näkyi myös opiskelussa ja nuorten käyttäytymisessä. Jopa lääkärit ovat määränneet potilaille luonnossa oleskelua hoitona erilaisiin mielenterveyden ongelmiin. Luonto ei korvaa lääkkeellistä hoitoa, mutta voi olla tukena. (Björninen ym.; American Psychiatric Association 2024.) Lisäksi Japanissa pitkään tutkitut shinrin-yoku -metsäkylvyt ovat osoittaneet pienentävän sykettä, parantavan vastustuskykyä ja vähentävän ahdistuneisuutta (Park ym. 2010). Australialaisessa monikeskustutkimuksessa puolestaan havaittiin, että luontointerventiot voivat tukea mielenterveyspotilaiden palautumista ja vahvistaa toimijuuden kokemusta (Marselle ym. 2021).

Löydä oma tapa hyödyntää luontoa

Riihijärven (2026) tekemällä kyselytutkimuksella kartoitettiin luonnon vaikutuksista psyykkiseen hyvinvointiin. Kyselylomake jaettiin discord-keskustelualustalle ja se oli avoinna 16-22.3.26. Kyselyssä kysyttiin asutko kaupungissa vai maalla, onko aikaisemmin todettu mielenterveyshäiriötä, käytkö miten paljon viheralueilla ja onko mukana seuraa. Kyselyyn vastasi 10 henkilöä, joista suurin osa asui kaupungissa. Puolet kyselyyn vastanneista kävivät kuukausittain tai harvemmin viheralueilla, kun taas puolet viikoittain tai päivittäin. Luonnon vaikutuksista kysyttäessä, moni kokee luonnossa ollessa rauhallisuutta, hiljaisuutta ja saa kiireen tunteen pois. Kokemuksissa tulee esiin myös se, että luonnossa pystyy pääsemään pois kaupungin hälinästä ja pysähtymään ajatusten kanssa. Luonnossa ollessa tulee myös virkistävä olo. Yksi vastaajista mainitsee, että lääkkeiden lisäksi luonto on ainoa, mikä helpottaa ahdistukseen. Yksi haastateltavista kertoo, että luontoa voisi hyödyntää enemmän, jos saisi aikaiseksi lähteä. Kokonaisuudessaan ihmiset pystyvät löytämään oman tavan hyödyntää luontoa tukeakseen omaa psyykkistä hyvinvointia tavalla, mikä on itselle parhain.

Tulevaisuudessa kyselyn tuloksia voitaisiin hyödyntää erityisesti terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa ja kuntien hyvinvointityössä tukemaan psyykkistä hyvinvointia matalan kynnyksen keinoin. Tulokset osoittavat, että ihmiset tunnistavat luonnon myönteiset vaikutukset, mutta kaipaavat tukea ja kannustusta luonnossa liikkumiseen. Ammattilaisten antama ohjaus, helposti saavutettavat luontopalvelut ja lisääntyvä tietoisuus luonnon hyvinvointivaikutuksista voisivat auttaa ihmisiä ottamaan luonnon osaksi arkea ja mielenterveyden tukemista.

Lähteet

American Psychiatric Association. 2024. Get Outside: The Many Ways Nature Can Boost Your Mental Well-Being. Blogi 25.11.2024. Viitattu 19.3.2026. Saatavissa: https://www.psychiatry.org/news-room/apa-blogs/ways-nature-can-boost-your-mental-wellbeing

Björninen, K., Ylilauri, M. & Yliviitala, J. Luonto lujittaa henkistä kriisinkestävyyttämme. Greencare Finland. Viitattu 19.3.2026. Saatavissa: https://www.gcfinland.fi/green-care-/luontolahtoisia-ratkaisuja-soten-kapeikkoihin/luonto-lujittaa-henkista-kriisinkestavyyttamme/#:~:text=Luonto%20kaikkien%20ulottuville%20Luonnon%20monipuolisista%20hyvinvointivaikutuksista%20on,hyödyt%20vedoten%20esimerkiksi%20resurssien%20ja%20tiedon%20puutteeseen.

Haveri, H. & Simkin, J. 2023. Luontoympäristöjen mahdollisuudet terveyden edistämisessä. Aikakauskirja Duodecim. Vol. 139 (10), 851–859. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 19.3.2026. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo17697

Hunter, M. R., Gillespie, B. W. & Chen, S. Y.-P. 2019. Urban Nature Experiences Reduce Stress in the Context of Daily Life. Frontiers in Psychology 10:722. Viitattu 23.3.2026 Saatavissa https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyg.2019.00722/full

Marselle, M. R., Bowler, D. E., Watzema, J., Eichenberg, D., Kirsten, T. & Bonn, A. 2021. Promoting Mental Health and Wellbeing Through Urban Nature-Based Interventions: A Systematic Review. Environmental Research 194, 110697. Viitattu 23.3.2026. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S001393512100091X

Metsäniemi, P. 2024. Mitä terveys on? Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 16.08.2024. Viitattu 19.03.2026. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00903

Mieli ry. 2024. Luonto elvyttää, rauhoittaa ja lievittää stressiä. Viitattu 21.03.2026. Saatavissa: https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/ymparisto-vaikuttaa-mieleen/luonto-elvyttaa-rauhoittaa-ja-lievittaa-stressia/

Park, B. J., Tsunetsugu, Y., Kasetani, T., Kagawa, T. & Miyazaki, Y. 2010. The Physiological Effects of Shinrin-Yoku (Forest Bathing): Evidence from Field Experiments in 24 Forests across Japan. Environmental Health and Preventive Medicine 15, 18–26. Viitattu 23.3.2026. Saatavissa https://link.springer.com/article/10.1007/s12199-009-0086-9

Riihijärvi, J. 2026. Luonnon vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. LAB-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Viitattu 21.03.2026. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603234749

Tyrväinen, L. 2023. Luonnosta mielenterveyttä, kuntoa ja elämänlaatua. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 21.03.2026. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01347/luonnosta-mielenterveytta-kuntoa-ja-elamanlaatua?q=luonto,%20mielenterveys

White, M. P., Alcock, I., Grellier, J., Wheeler, B. W., Hartig, T., Warber, S. L., Bone, A., Depledge, M. H. & Fleming, L. E. 2019. Spending at Least 120 Minutes a Week in Nature Is Associated With Good Health and Wellbeing. Scientific Reports 9:7730. Viitattu 23.3.2026. Saatavissa https://www.nature.com/articles/s41598-019-44097-3