Luovat alat toimivat merkittävänä luovan osaamisen kehittäjänä ja innovaattorina. Niiden vaikutus näkyy yritysten kyvyssä uudistaa tuotteita ja palveluita, tunnistaa ja tulkita ihmisten tunteita sekä luoda uusia merkityksiä. Luova toiminta synnyttää myös innovaatioita: se voi tuottaa uusia toimintatapoja, palvelukonsepteja, tuotteita, palveluja ja brändejä, jotka vastaavat yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin ja odotuksiin. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2020.)
Niemen kampuksen tiloissa 9.4.2025 järjestetty Myrskyn armoilla -tiedetapahtuma keräsi yhteen yli 550 lukiolaisnuorta sekä LAB-ammattikorkeakoulun, LUT-yliopiston ja Helsingin yliopiston opettajia ja asiantuntijoita hyödyntämään luovuuttaan ja oppimaan, kuinka tulevaisuuden kaupungit voisivat kestää erilaisia sääilmiöitä. (Lahden Yliopistokampus 2025.)
Aiemmassa LAB Focus -artikkelissa on kuvattu samassa tapahtumassa kehitettyjä luontolähtöisiä innovaatiotuotteita (LAB 2025a), ja tässä artikkelissa tarkastelemme tapahtumaa Tekoäly luovan ja kulttuurialan ekosysteemissä – LuovAIn! -hankkeen (LAB 2025b; LuovAIn! 2025), palvelumuotoilun ja tekoälyn hyödyntämisen näkökulmasta.
Työpajojen taustat
Myrskyn kestävä kaupunki -työpajan järjestivät LuovAIn!-hankkeen toteuttajat: LAB-ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto. ESR-hankkeen tavoitteena on edistää tekoälyn hyödyntämistä innovaatiotoiminnassa kokeilemalla erilaisia tekoälytyökaluja ja kehittämällä uusia yhteistyötapoja. Samalla pyritään vahvistamaan luovien alojen verkostoja ja syventämään tekoälyosaamista, kestävää liiketoimintaa tukien ja kulttuurista pääomaa rikastuttaen. (LAB 2025b.)
LuovAIn!-hankkeen suunnittelemien ja vetämien työpajojen tavoitteena oli tukea nuorten luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja yhdistämällä tekoälyn hyödyntäminen palvelumuotoilun prosesseihin. Työpajoissa käytettiin palvelumuotoilun työkaluja, kuten ideointityöpajoja (Liedtka 2018), ja fyysisissä rakennusmalleissa hyödynnettiin kiertotalousajattelua käyttämällä rakennusmateriaaleina kierrätyskartonkia, pahvirullia ja muita hukkamateriaaleja.
![[Alt-teksti: suuri luokkatila, jossa teini-ikäiset oppilaat askartelevat pöytien ääressä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/05/191_2025_Luovaa-palvelumuotoilua-etc_1-1024x577.jpg)
Työpajojen toteutus
Työpajoissa opetettiin tekoälyn hyödyntämistä myrskynkestävän kaupungin sekä siihen liittyvien tilojen ja rakennusten suunnittelussa. Oppilaat pääsivät testaamaan tekoälyä ja promptaamaan pienissä ryhmissä – lopputuloksissa korostuivat muun muassa erilaiset sääolosuhderakennelmat sekä kriisitilanteisiin sopivat muoto- ja energiaratkaisut.
Oppilaat oppivat nopeasti hyödyntämään tekoälyä ideoinnin apuna, mutta tekivät lopulliset arkkitehtoniset päätökset omissa pienissä ryhmissään. Rakennusvaiheessa oppilaat hyödynsivät niin ikään palvelumuotoilun periaatteita: he miettivät käyttäjäryhmiä (asukkaat, viranomaiset) ja rakensivat ratkaisuja heidän tarpeidensa näkökulmasta. Lopputuloksena syntyi useita innovatiivisia, yhteiskehitettyjä miniatyyrirakennuksia, kuten kouluja, sairaaloita ja lentokenttiä.
Tekoälyn avulla suunniteltu myrskynkestävä lentokenttä ei vain selviä myrskyistä, vaan se reagoi niihin ennakoivasti. Älykkäät kiitoradat mukautuvat säähän, automaatio ohjaa matkustajat turvaan ja lentoliikenne optimoituu reaaliaikaisen säädatan perusteella. Myös lentokentän fyysinen rakenne on joustava ja mukautuva; seinät ja katot voivat vahvistua tai muuttaa muotoaan sääolojen mukaan. Siinä missä perinteinen lentokenttä on passiivinen, tekoälyohjattu lentokenttä mukautuu aktiivisesti suojaten sekä matkustajia että liikennettä.
![[Alt-teksti: erivärisistä pahveista ja papereista rakennettu pienoismalli.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/05/191_2025_Luovaa-palvelumuotoilua-etc_2-1024x634.jpg)
Havainnot ja opit
Työpajoista saadut havainnot tukevat aiempaa tutkimusta palvelumuotoilun hyödyistä (Liedtka 2018). Nuoret omaksuivat nopeasti palvelumuotoilun ja tekoälyn yhteiskäytön periaatteita ja kehittivät rohkeasti uudenlaisia ratkaisuja. Erityisesti tekoälyn käyttö nähtiin oppilaiden palautteen mukaan ”hauskana ja hyödyllisenä ideointiapuna”. Fyysinen rakentaminen hukkamateriaaleista koettiin inspiroivana: se konkretisoi ilmastokestävyyden ja kiertotalouden ideoita.
Työpajatoiminta, palvelumuotoilu ja tekoäly muodostavat vahvan yhdistelmän tulevaisuuden osaajien kehittämisessä. Oppilaat tarvitsevat taitoja paitsi ongelmien ratkaisemiseen myös luovaan ja monialaisempaan ajatteluun.
Kirjoittaja
Tiina Taiminen (tradenomi YAMK, FM) työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä ja toimii asiantuntijana LuovAIn!-hankkeessa (LAB 2025b).
Lähteet
LAB. 2025a. Lukiolaisnuoret innovoimassa luontolähtöisiä tuotteita. LAB Focus. Viitattu 28.4.2025. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/lukiolaisnuoret-innovoimassa-luontolahtoisia-tuotteita/
LAB. 2025b. Tekoäly luovan ja kulttuurialan ekosysteemissä – LuovAIn! Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.4.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tekoaly-luovan-ja-kulttuurialan-ekosysteemissa-luovain
Lahden Yliopistokampus. 2025. Lukion kakkosluokkalaiset ratkovat ympäristökriisiä monialaisena yhteistyönä. Viitattu 28.4.2025. Saatavissa https://lahdenyliopistokampus.fi/lukion-kakkosluokkalaiset-ratkovat-ymparistokriisia-monialaisena-yhteistyona/
Liedtka, J. 2018. Why Design Thinking Works. Harvard Business Review, v. 96, n. 5, 72–79. Viitattu 14.5.2025. Saatavissa https://research-ebsco-com.ezproxy.saimia.fi/linkprocessor/plink?id=130215de-73de-3188-a241-9873d50987bd
LuovAIn!. 2025. Tekoäly luovan ja kulttuurialan ekosysteemissä – LuovAIn! Viitattu 28.4.2025. Saatavissa https://luovain.ai/
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2020. Luovan talouden tiekartta. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:4. Viitattu 14.5.2025. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162474/TEM_2020_48.pdf?sequence=1&isAllowed=y
